Lähde: Suomen Urheilumuseosäätiö
Oulu Suomalaiset jääpalloilijat ovat toistaiseksi päässeet ihailemaan kirkkainta MM-mitalia vain naapurimaiden pelaajien kaulassa. Näin jatkuu hamaan tulevaisuuteen, sillä marssijärjestys on kansainvälisillä kentillä yhä selvemmin sama kuin se on ollut MM-turnausten alusta saakka.
Ensin tulee Venäjä, sitten Ruotsi ja kolmantena Suomi. Jääpalloilun asema ei ole Suomessa kohentumaan päin, joten eräänä päivänä pronssimitalitkin saattavat olla lujassa. Kolmospallille on vahvimmin pyrkimässä uusi maa Kazakstan, joka on syrjäyttänyt Norjan neljänneltä sijalta.
Ruotsi oli 1990-luvulla jopa venäläisten niskan päällä, mutta jääpallon painopiste on siirtynyt takaisin Siperian suuntaan. Venäjän liigassa liikkuu nykyisin suuri raha ja pelaajat ovat hyvin palkattuja ammattilaisia.
Pelaajavirran suunta saattaa kääntyä itään
1990-luvulla venäläispelurit kävivät töissä Ruotsissa ja Suomessakin, mutta enää ainakaan huippupelaajien ei kannata lähteä vuolemaan kultaa lännestä. Ei olisi ihme, vaikka pelaajavirta alkaisi käydä Ruotsista ja Suomestakin itää kohti.
Ainakin kaksissa viimeksi Suomessa järjestetyissä kisoissa on teemana ollut kultainen kotikenttä, mutta kisojen lopussa on pelattu pronssista.
Jääpallo on kuitenkin ollut suomalaiselle urheilulle oivallinen mitalisampo: MM-kisat on järjestetty 22 kertaa ja vain kahdesti jääpalloleijonat ovat jääneet ilman mitalia. 20 mitalista kuusi on hopeisia ja loput pronssisia.
44 vuoden aikana kultamitali on ollut lähellä vain kerran, 1967 kotikisoissa, kun Suomi, Ruotsi ja Neuvostoliitto pelasivat tasan ja mitalit ratkottiin maalieron perusteella. Tuolloin kaikki rökittivät Norjaa ja Neuvostoliitto eniten.
Vuonna 1983 otettiin käyttöön erillinen MM-loppuottelu. Sen jälkeen Suomella ei ole oikeasti ollut saumoja päästä käsiksi kultaan, vaikka loppuottelupaikka on irronnut kolmesti. Ruotsi ja Venäjä/Neuvostoliitto ovat olleet tosipaikan tullen selvästi parempia.
Neuvostoliitto voitti 11 ensimmäistä jaossa ollutta mestaruutta ja vasta 1975 Ruotsi kukisti punakoneen. Ruotsilla on plakkarissaan kuusi maailmanmestaruutta, joista kolme tuli peräkkäin 1990-luvulla.
Neuvostoliitto/Venäjä on vienyt kullan 16 kertaa. Mestaruuksista 14 meni Neuvostoliiton nimiin.