Sodankylä
Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) on merkinnyt Ivalojoen varrella Sotajoen suussa sijaitsevan ns. Nordlingin pankin kaivosrekisteriin suojeltavaksi alueeksi. Yhteensä 30 hehtaarin laajuiselle vanhalle kullankaivualueelle ei myönnetä enää uusia valtauksia ja paikan viime vuonna vallanneelle henkilölle on osoitettu uusi valtaus Sotajokisuun yläpuolelta, kertoi KTM:n kaivostarkastaja Heikki Vartiainen Kultamuseon järjestämässä Kultasymposiumissa Tankavaarassa.
Nordlingin pankki suojeltiin kaivulta Kultamuseon aloitteesta. KTM ja Museovirasto ovat lisäksi aloittaneet alkuvuoden aikana kirjeenvaihdon kultaperinteen suojelemisesta.
Kultaperinteen vaaliminen ei kuulu KTM:n tehtäviin. Sen tavoitteena on päin vastoin edistää elinkeinoelämää, mikä voi viedä törmäyskurssille kultaperinteen vaalijoiden kesken. Varsinkin koneellisen kullankaivuun kehittyminen on johtanut siihen, että jo kertaalleen lapiolla kaivettuja alueita halutaan kaivaa uudelleen, Vartiainen kertoi. "Vasta ne alueet ovat suojeltavia, joilla ei ole enää kultaa - muuten kaivamatta jäävästä kullasta tulee maksaa valtauksen omistajalle korvaus", Vartiainen täsmensi ministerön linjaa.
Hän totesi kuitenkin, että myös KTM haluaa ottaa entistä huolellisemmin huomioon muinaismuistolain vaatimukset ja Kultamuseon esittämät näkökohdat. Ministeriö on pyytänyt Museovirastolta tiedot suojelukohteista niiden merkitsemiseksi kaivosrekisteriin. Kulta-alueen inventointi on kuitenkin Museoviraston mukaan kesken eikä myöskään KTM:llä ole varoja, joilla se voisi osallistua useita vuosia kestävään inventointiin. Vartiaisen mukaan kaivostarkastajat tulevat kuitenkin jatkossa kiinnittämään huomiota myös mahdollisiin suojelukohteisiin valtaustarkastusten yhteydessä.
Sovittava samaan Lappiin
"Meidän on sovittava samaan Lappiin. Mutta kulta-alueen inventointi on saatava käyntiin jotta tiedämme, missä mitäkin suojeltavaa on", korosti Lapin kullankaivajain liiton puheenjohtaja Kari Merenluoto. Hänen mukaansa liitto haluaa olla vahvasti mukana inventoinnissa.
Myös Merenluoto korosti samojen kulta-alueiden olleen käytössä jo yli 130 vuotta: konekaivajat tutkivat uudelleen entisiä kulta-alueita ja käyttävät hyväkseen niistä kertyneitä vanhoja tietoja. "Ennen kultaa piti olla kuutiossa useita grammoja, koneella kaivettaessa raja on tänään 0,3 - 0,5 grammaa", hän kuvaili konekaivun kannattavuutta.
Merenluoto muistutti myös siitä, että kultamontun ja rännien laittaminen ja vaskaaminen ovat edelleen sitä perinnettä, joka jokaisen kullankaivajan tulisi hallita. Tämä tietotaito on tuotu Suomeen Kaliforniasta ja Siperiasta 1800-luvun lopussa, Ivalojoen kultaryntäyksen alussa. Perinne siirtyi sittemmin Ivalojoelta Lemmenjoelle vanhojen kaivajien mukana. Myös konekaivulla on perinteensä sillä ensimmäinen kaivinkone, höyrylapio "Hullu-Jussi", toimi Ivalojoki Oy:n kaivostyömaalla jo vuonna 1925.
Tarkastukset
ensi viikolla
Suurinta osaa kultamaiden henkilö- ja tarinahistoriasta ei ole taltioitu lainkaan, valitti kullankaivaja Vesa Luhta. Kultasymposiumissa viriteltiinkin myös ajatusta kullankaivajamatrikkelin julkaisemisesta.
Metsähallitus ja KTM aloittavat yhteiset valtaustarkastukset Ivalojoen alueella ensi viikolla, mukana on myös kunnan rakennustarkastaja. Kohteena on noin 60 jo päättynyttä valtausta, joilla tehdään lopputarkastus. "Telttaa ja laavua lukuunottamatta kaikki muut rakennelmat vaativat ministeriön luvan", korosti Metsähallituksen suunnittelija Irja Mikkonen, jonka mukaan tarkastuskierroksella tarkkaillaan myös maaston luvattomia uria.
Lemmenjoen kansallispuistossa metsähallituksen huolena on "mökkiytyminen": kaivospiireiltä vuokrataan osuuksia uusille kaivajille, jotka rakentavat paikalle mökin. Merenluodon mukaan kaivajat kuitenkin tarvitsevat sosiaaliset tilat. Hänen mukaansa mökit ovat yleensä purettavia hirsimökkejä. Kaivoslain mukaan kaivospiiri on saatettava ennalleen kun kaivaminen päättyy.