"Siinä on keltaisella noita kultakimpaleita."
Johannes Mäntyvaara, 3, istuu merirosvolaivan kannella toinen kämmen tasaisena ojossa. Ihoon maalattu aarrearkku ehti jo touhuissa suttaantua, joten nyt ei enää oteta riskejä vaan kuivatellaan kunnolla.
Laivan keulassa polvihousuihin ja huiviin sonnustautunut Markku Lukkari heiluttelee merirosvomiekkaa. "Onko tuolla merirosvoja? Entä tuolla rannalla tai tuossa laivassa?"
Piraatteja ei kuitenkaan näy, joten arkku saa kuivua tuulessa kunnes vastarannalta alkaa erottua tuimasti tuijottava huivipää.
"Mää kyllä hyppään heti rantaan", Eero Mäntyvaara, 5, ilmoittaa rosvosta huolimatta. Kokenut merirosvoseikkailija ei pienestä pelästy sillä hän tietää, että aarre odottaa.
"Se on tuolla piikkipensaikossa", Johannes Mäntyvaara ilmoittaa.
Aivan niin helpolla eivät kuusi aarteenetsijää kuitenkaan selviä. Pohjan Veikkojen merirosvoseikkailu järjestetään jo kuudetta kertaa mutta aarre kätketään joka vuosi uudelleen. Seikkailu alkaa tuttuun tapaan Kiikelin venesatamasta ja laiva rantautuu Hietasaaren venerantaan.
Kun lapsilasti on saatu turvallisesti laiturille ja pelastusliivit riisuttua, merirosvo Lauri Hasari luovuttaa seikkailijoille ensimmäisen vihjeen. Laiturin alta löytyy lisää apua etsintöihin.
"Eikö se ollutkaan aarrearkku", Johannes Mäntyvaara tokaisee pettyneenä muiden tutkiessa nahkaan piirrettyä karttaa. Pullosta löytynyt valokuva auttaa joukon oikeille jäljille, jotka eivät yhden etsijän ihmetykseksi johdakaan piikkipensaikkoon.
Lippukunnan johtaja ja osa-aikainen merirosvo Lukkari kertoo, että seikkailu on hieman kehittynyt vuosien varrella mutta periaate on sama. Lapset voi huoletta jättää kolmeksi vartiksi merirosvojen käsiin ja istuutua itse vaikka katselemaan taivasta.
Kuuden euron osallistumismaksu kilahtaa lippukunnan meripartiotoiminnan kassaan. Lukkarin mukaan kerätyillä varoilla m/s Pohjantähti pysyy hyvin hengissä taas seuraavan vuoden.
Hän lupaa, että laiva seilaa säällä kuin säällä, jos halukkaita matkustajia riittää.
"Jos ukonilma on aivan päällä niin lienee turvallisempaa jäädä satamaan. Muuten vaan sadekamppeet mukaan ja seikkailemaan."
"Yks, kaks, kolme, otetaan sellaisia ihan tavallisia askelia, ei pitkiä eikä lyhyitä", Miika Herajärvi, 9, supattaa ja jatkaa askelien laskemista.
Koeseikkailijat ovat lähestymässä kohdettaan ja keskittyminen alkaa hieman herpaantua. "Olettekohan te nyt menossa ihan oikeaan suuntaan", Hasari huutelee.
Kaikki 35 askelta on kuitenkin otettava ennen kuin virhe voidaan vahvistaa. "Ei se ollut täällä."
Matkalla on ollut monta visaista vihjettä ratkottavana mutta viimeinen osoittautuu vaikeimmaksi. Lopulta suunta saadaan oikein. Perillä silmät näkevät vain puita mutta korvat kertovat, että nyt ollaan lähellä päämäärää.
"Mää kuulen kultakimpaleiden kilinää", Johannes Mäntyvaara toteaa. Menestyksekäs ura kullankaivajana saattaisi olla taattu sillä nyt kaikki huomaavat, mitä pensaiden takana pilkottaa. "Aarrearkku!"
Kapteeni Puujalka on jättänyt arkkuun kirjeen, jossa hän paljastaa, että Miika Herajärven johtama joukko oli sittenkin oikeassa. Tärkeintä ei ole päämäärän saavuttaminen vaan oikeanlaiset askeleet.
Kirjeen alta paljastuu lopulta myös odotettu aarre: kultakimpaleet!
Pohjan Veikkojen Merirosvoseikkailut lähtevät 1.--9. heinäkuuta Oulun Kiikelin venesatamasta tasatunnein kello 11--17. Seikkailu kestää noin 45 minuuttia. 6 euron osallistumismaksu sisältää kasvomaalauksen ja aarteen.