Kun sulhanen vie morsiamensa Suomessa kultasepän liikkeeseen kihlaostoksille, lähes kaksi kertaa kolmesta nimettömiin sujahtavat hämeenlinnalaisen Kultakeskus Oy:n valmistama sormus. Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä perheyritys uudisti 2000-luvulle tultaessa kihlasormusten valmistuksen vastatakseen lähinnä Italiasta ja Turkista tulleeseen kovaan kilpailuun.
"Suomessa myytävistä kihlasormuksista 65 prosenttia on meidän valmistamia", kehaisee yritystä vuodesta 1992 lähtien johtanut Ilkka Ruohola.
Mallistossa on peräti 103 erilaista kihlasormusta ja kun niitä joudutaan tekemään 15-24 milliin puolen millin välein, sortimentissa piisaa leveyttä.
Nykytekniikka tosin sallii valmistuksen vaikka yhden kappaleen sarjoina. Sormukset muodostavat vain osan yrityksen korumallistosta, jossa on noin 2 000 esinettä.
Uusiin mallistoihin satsataan vahvasti, sillä yksin yrityksen tunnetuimpaan Kohinoor-korumallistoon tulee vuodessa noin 200 uutta timanttikorua ja kihlamallia.
40 tonnia hopeaa
Kulta- ja timanttikorut ovat vain osa omaan valmistukseen luottavan yrityksen tarjonnasta. Kultakeskuksen tuotannon selkäranka on hopea, josta yli 60 prosenttia tuotannosta on valmistettu. Hopeatuotteista pääosassa ovat aterimet, vaikka yritys valmistaa paljon erikoistuotteita aina kirkkohopeista alkaen.
Hopeatuotteita mallistossa on noin 2 000 sekä noin tuhat kelloa. Yritys on perustamisestaan lähtien pitänyt raaka-aineensa valmistuksen omissa käsissään.
Valmistustekniikka on edistyksellistä, yritykselle tuli esimerkiksi maan ensimmäinen tyhjiösulatusuuni 1956.
"Valamme noin 40 tonnia hopealevyjä vuodessa", Ruohola myhäilee ja näyttää kädessään puhdasta, rakeistettua hopeaa.
Vaikka tekniikkaa hyödynnetään, vaatii valmistus paljon käsityötä. Kultakeskuksella on omia työkaluja noin 30 000. Hyvä esimerkki on kahvilusikka, joka joudutaan hehkuttamaan pehmeäksi 5-7 kertaa ennen kuin se on valmis. Tarkkoja työvaiheita on parikymmentä.
"Se on lujempi, kun se viimeisen kerran puristetaan. Ja esimerkiksi joku vati naputellaan koko ajan käsin", Ruohola korostaa.
"Erittäin paljon tehdään myös yksittäiskappaleita."
Ruohola näyttää akateemikko Tapio Wirkkalan suunnittelemaa, yksinkertaisen kaunista kalavatia, joita hopeaseppämestari Markku Laulaja valmistaa yhdeksän kappaletta 90-vuotisjuhlien kunniaksi. Wirkkala suunnitteli talolle kaikkiaan yli 600 tuotetta. Listaan kuuluvat myös esimerkiksi Bertel Gardberg, Eero Rislakki, Timo Sarpaneva, Nanny Still tai Ristomatti Ratia.
Omistaja aamukahvilla
Kultakeskuksen tarina alkoi 1918, kun useat Venäjän vallankumouksen jälkeen Pietarista palanneet eturivin kultasepät perustivat porilaisen kultaseppä Isak Sahan johdolla yhteisen yrityksen.
Yksi talon monipolvisen historian nimiä on Eino Westerback, joka rakennutti Hämeenlinnaan uuden, nykyaikaisen tehtaan.
Hän myi osakkeet 1975 yhtiön lakimiehenä toimineelle Jaakko Heikkilälle ja toimitusjohtaja Heikki S. Heikkilälle. Koko omistus siirtyi Jaakko Heikkilälle 1985 . Nykyisin 82-vuotias omistaja käy joka aamu kaksikymmentä yli seitsemän juomassa tehtaalla kahvit toimitusjohtajan kanssa.
Yrityksessä työskentelee noin sata henkilöä ja sen liikevaihto oli viime vuonna noin 17 miljoonaa euroa.
Huhtikuun lopulla yritys osti turkulaisen Kultateollisuus Oy:n liiketoiminnan ja vahvisti asemiaan pohjolan johtavana pöytähopeiden valmistajana. Sillä oli 12 työntekijää ja 1,7 miljoonan euron liikevaihto. Samalla siirtyi paljon valmistuksen tietotaitoa.