Kul­ta­kai­vos valaa uskoa Kit­ti­lään

"Toiveammattini on kultaharkon valaja, mutta en vielä sellaiseksi ole päässyt ", virnuilee kemijärveläinen teknikko Sakari Ailunka, 51, Suurikuusikon kultakaivoksen työmaalla Kittilässä.

Kaivosinsinööri Jukka Brunilalle ja kairaaja Taneli Koivusipilälle on tärkeää, että jatkuvalla malminetsinnällä ja koeporauksilla saadaan kaivokselle lisää vuosia.
Kaivosinsinööri Jukka Brunilalle ja kairaaja Taneli Koivusipilälle on tärkeää, että jatkuvalla malminetsinnällä ja koeporauksilla saadaan kaivokselle lisää vuosia.
Kuva: Liiti Arto

"Toiveammattini on kultaharkon valaja, mutta en vielä sellaiseksi ole päässyt ", virnuilee kemijärveläinen teknikko Sakari Ailunka, 51, Suurikuusikon kultakaivoksen työmaalla Kittilässä.

Salcompilla menetelmäsuunnittelijana ollut mies sai lopputilin toiminnan supistamisen vuoksi Kempeleessä, mutta nyt hän uskoo saavansa elantonsa kanadalaisyhtiön palveluksessa eläkkeelle siirtymiseensä asti.

Ailunka oli kolarilaisen Sandor Maunulan, 35, tavoin työttömänä jonkin aikaa. Molempia onnisti, kun he pääsivät niiden 60 joukkoon, jotka kolmesta sadasta hakijasta valittiin rikastamotyöntekijäkurssille.

Kanadalainen pörssiyhtiö Agnigo-Eagle Mines Limited on ollut miesten palkan maksaja joulukuun alusta lähtien. Rikastamon vuorotyönjohtajana Ailunka on hitsaaja Maunulan esimiehenä.

Tulevaisuuteensa uskoneita miehiä saattaa odottaa vähintään 14 vuoden työputki, mutta pitempikin, jos odotukset kaivoksen eliniän jatkumisesta senkin jälkeen konkretisoituvat käytännössä.

Maunula kulkee toistaiseksi Suurikuusikossa kotoaan Ylläsjärveltä, mutta aikomus on muuttaa kihlattunsa kanssa Kittilään. Ailungan vaimo ja neljä poikaa asuvat ainakin aluksi Kemijärvellä perheenisän asustaessa viikot vuokrayksiössä Kittilän keskustassa.

Kesällä tuotantonsa aloittavan Suurikuusikon kultakaivoksen johtaja Heino Alaniska painottaa aiheestakin yrityksen halua ja tahtoa työllistää kittiläläisiä, kittiläläisiä paluumuuttajia ja lappilaisia.

"Kyllä sitä aina kysytään, että mistäs päin tulet", Alaniska kuvaa työhönottotilanteita.

Hän sanoo, ettei kaivosta kulkumiesten varaan rakenneta. Tällä hetkellä 250 työntekijästä 70 on Kittilästä, 130 muualta Lapista ja loput erikoisammattimiehiä läänin ulkopuolelta. Läänin ulkopuolelta tulevien osuus kasvaa muutamaksi kuukaudeksi kun koneiden asennus alkaa.

Koneita ja laitteita asentavat urakoitsijat tuovat omia työntekijöitään, jolloin kultakaivoksella työskentelee reilusti 350 henkilöä. Silloin kaikki vapaat asunnot ja tilat vuokrataan viimeistä sijaa myöten kaivoksen väen käyttöön.



Terästehtaalta
uusiin töihin


Erikoisammattimiehenä uutta kaivosta perustamaan tuli Tornion terästehtaalta rikastamon käyttöinsinööriksi sodankyläläissyntyinen Pasi Kreivi. Torniossa olevan perheensä mies aikoo hakea Kittilään, kun on saanut asunto-olonsa vakiinnutetuksi.

Kreivi sanoo, että Suurikuusikkoon on palkattu Salcompilta ja nyt myös sellutehtaalta vapautuvia työntekijöitä kymmenkunta. Yhteydenottoja tulee todennäköisesti lisää, mutta vielä on vaikea sanoa, voidaanko sellutehtaalta palkata lisää, koska kaivoksella tarpeet tulevat ilmi ajan myötä.

Kotikonnuilleen palasi myös yhtiön henkilöstöpäällikkö Asko Saastamoinen. Pohdossa Oulussa työskennellyt Saastamoinen kokee tehtävän mielenkiintoisena yhtiössä, jossa henkilöstöä arvostetaan ja aiotaan pitää siitä huolta.

Kaivosinsinööri Jukka Brunila siirtyi Pyhäsalmen kaivokselta Kittilään jäädäkseen.

Metsästystä ja kalastusta poikiensa kanssa harrastava, paljon Lapin luonnossa viihtyvä Brunila sanoo muuton Kittilään olevan monen tekijän summa. Tontti Levillä odottaa tilatun talopaketin rakentamista jo ensi kesänä.

Ilmoita asiavirheestä