Pahtavaaran kultakaivoksen Scanmining Oy:n konkurssipesältä ostanut ruotsalainen Lappland Goldminers Ab aloittaa esiintymän jatkotutkimukset välittömästi. Toimitusjohtaja Karl-Åke Johansson uskoo, että tuotantoon kaivos saadaan 4-6 kuukauden kuluttua eli ensi syksynä.
"Tunnettuja malmivaroja Pahtavaarassa on vain vuodeksi, joten on tärkeää löytää lisää louhittavaa. Helpointa on löytää malmikiveä nykyisestä esiintymästä rikastamon läheltä kuin kauempaa aivan uusista paikoista. Kullanetsintä ja kairaukset aloitetaan heti", hän kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisen kaivoksen syventämistä ja uusien sivutunneleiden rakentamista. Nykyistä malmiota ei ole rajattu kaikkiin suuntiin, vaan se jatkuu alaspäin ja pituussuunnassa.
Puhdasta kultaa Pahtavaarasta tuotetaan runsas tonni vuodessa.
Malmikiveä kannattaa ajaa kaukaa
Pahtavaaran murskaamolle ja rikastamoon kannattaa kuitenkin kuljettaa malmikiveä aina sadan kilometrin päästä. Sekä Scanminingillä että Lappland Goldminersillä on valtauksia muuallakin kuin Pahtavaarassa, muun muassa Kittilän Sirkassa ja Hirvilavanmaassa Pokan tien varrella.
Johansson huomauttaa, että nopeimmin lisää louhittavaa on mahdollista löytää Pahtavaarasta.
Ellei uusi kaivosyrittäjä löydä reilusti lisää louhittavaa, kovin pitkäikäiseksi Pahtavaaran uusi tuleminen ei muodostu. Johansson kertoo, että tavoitteena tässä vaiheessa on löytää malmia kahdeksi vuodeksi.
Kuitenkin jo kahden vuoden toiminta kullan nykyisillä maailmanmarkkinahinnoilla tekee Lappland Goldminersin ostoksen kannattavaksi.
Yhtiö maksoi kaivoksesta ja valtauksista konkurssipesälle 3,1 miljoonaa euroa. Käytännössä hinta on kuitenkin korkeampi, sillä ennen tuotantoa rahaa palaa lisäkullan etsimiseen. Uusi omistaja joutuu myös asettamaan uuden ympäristöluvan mukaisen 460 000 euron vakuuden
Kaivoksen johtaja Per Jannert uskoo, että Pahtavaaraan löytyy tarvittava määrä työntekijöitä, vaikka osa ehti konkurssin jälkeen hakeutua töihin muualle.
"Kaivoksella tarvitaan väkeä saman verran kuin ennen konkurssiakin eli kaivosyhtiön palkkalistoille noin 50 ja urakoitsijoiden palvelukseen saman verran. Yhteensä Pahtavaaraan syntyy noin sata työpaikkaa", hän kertoo.
Johansson on toiveikas työvoiman ja urakoitsijoiden suhteen, vaikka kilpailevia kaivosyrityksiä on eri puolilla Pohjois-Suomea. Myös työnjohtotehtäviin hän uskoo ammattilaisia löytyvän joko Suomesta tai ulkomailta. Kaivoksen päägeologi on Risto Virkkunen.
Pahtavaaran konkurssipesän velkojen määrä oli 8,3 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön saatavia oli vajaat 5 miljoonaa euroa. Konkurssipesän hoitaja, asianajaja Jari Rantala pitää Lappland Goldminersin kanssa syntynyttä kauppaa kaikkien osapuolten kannalta hyvänä.
"Kun normaalisti konkurssipesästä jää jako-osuutta noin 10 prosenttia, niin Pahtavaaran kohdalla jako-osuus on noin 30 prosenttia. Tärkeää oli löytää ostaja nopeasti, jotta työt Pahtavaarassa voivat jatkua mahdollisimman lyhyen katkoksen jälkeen", hän kertoo.
Sen sijaan konkurssiin ruotsalaisen emoyhtiön Scanmining Ab:n toisen tytäryhtiön Blaikengruvan Ab:n kohdalla lopputulos ei ole ollut yhtä hyvä. Rantalan tietojen mukaan ostajaa sille ei ole löytynyt.
Toimivat kaivokset puuttuvat vielä
Lappland Goldminers on toiminut nykymuodossa vuodesta 1997 lähtien. Toistaiseksi se on vain etsinyt kultaa, sillä toiminnassa olevia kaivoksia yhtiöllä ei ole. Ensimmäisenä toimintaan lähtee Pahtavaaran kaivos.
Yhtiöllä on kuitenkin kaivossuunnitelmia sekä muualla Suomessa että Ruotsissa. Vuosi sitten Lappland Goldminers osti vanhan Haverin kaivosalueen Pirkanmaalla Ylöjärvellä. Siellä yhtiö haluaa laajentaa malminetsintää myös viereiselle Osaran alueelle.
Ruotsissa yhtiö on saanut kaivosluvan Stortjärnhobbenin kultakaivokselle Storumanin kunnassa Västerbottenissa. Yhtiön strategiana on rakentaa rikastuslaitos Fäbolideniin ja hankkia malmia suuremmalta alueelta.
Fäboliden on Euroopan suurin kultalöytö.