Kittilä Kymmenet kittiläläiset, paluumuuttajat ja lappilaiset ovat työllistyneet Suurikuusikon kultakaivoksella, vaikka yhtään kultaharkkoa ei ole tullut vielä "uunista ulos". Loppukesästä varsinaiseen tuotantoon pääsevän kultakaivoksen rakentamisessa on vaihe, jossa koneasennusten alkaminen nostaa työntekijävahvuuden urakoitsijoineen ja heidän työntekijöineen kaikkiaan yli 350 henkilöön.
Kanadalainen pörssiyhtiö Agnigo-Eagle Mines Limited koetaan turvalliseksi työnantajaksi, joka suosii rekrytoinnissaan paikallista ja lappilaista väkeä. Kaivoksen johtaja Heino Alaniska sanoo, että sen jälkeen kun kaivos on saatu tuotantoon, suuntaudutaan enemmän sosiaaliseen ympäristöönkin kuin mitä tapahtuu tällä hetkellä.
Euroopan suurimpiin lukeutuvan kultakaivoksen tulo paikkakunnalle on pudottanut työttömyysastetta, kääntänyt väkiluvun nousuun, vilkastuttanut teiden ja asuntojen rakentamista ja kaavojen laatimista. Kultakaivoksen vaikutukset heijastuvat laajalti ympäristöön, arvioidaanhan yhden kaivosmiehen työllistävän kolme muuta.
Kultakaivoksen toiminta alkaa avolouhoksen hyödyntämisenä. Kun noin neljän vuoden kuluttua mennään maan alle, kaivos työllistää suoraan 200 henkilöä.
Kittiläläinen Sakari Ailunka ja kolarilainen Sandor Maunula olivat molemmat jonkin aikaa työttöminä, kunnes heitä onnisti. Kumpikin pääsi niiden 60 joukkoon, jotka valittiin kolmesta sadasta hakijasta rikastamotyöntekijäkurssille. Miehiä odottaa vähintään 14 vuoden työputki. Kaivoksen johtajan Heino Alaniskan mukaan yritys on halunnut työllistää nimenomaan paikkakuntalaisia ja lappilaisia. Tehdasta ei Alaniskan mukaan voi rakentaa kulkumiesten varaan.
Pohjois-Suomi 7