OULU Iskelmäkuningas Olavi Virrasta on tänä syksynä ilmestynyt peräti neljä kirjaa: kaksi elämäkertaa, yksi nuottikirja sekä keittokirja uusintapainoksena. Pianisti-säveltäjä Mika Pohjola puolestaan on tehnyt Toivo Kärjen musiikista jazz-levyn. Kolmas samaan Suomi-viihteen ketjuun kuuluva on Tapio Rautavaara.
"Kaikki kolme ovat syntyneet 1915. Virran syntymäpäivä on 27. helmikuuta, Rautavaaran pari, kolme viikkoa myöhemmin ja Kärjen 3. joulukuuta", sanoo Maarit Niiniluoto. "Koko vuosi on juhlavuotta. Sikäli hauskaa, että näiden juhlavuosien kautta saa heidän työnsä esiin."
"Näiden herrojen ikivihreät ovat kyllä kaiken aikaa olleet kansan suosiossa. Olavi Virran juhla ei ala tai lopu juhlavuoteen", Niiniluoto tähdentää. "Tämä on se sukupolvi, joka otti käsiinsä suomalaisen viihteen sodan jälkeen, sodan aikana jo ja on sen jälkeen pitänyt sen. Kultainen sukupolvi."
Niiniluoto on 1990-luvun alusta ollut vapaa kirjailija ja journalisti, joka on kirjoittanut kirjat Esa Pakarisesta, Harmony Sistersistä, Toivo Kärjestä sekä sota-ajan viihteestä. Hän on myös tehnyt Radio Suomen iskelmäradiota 1990-luvun alusta lähtien. Niiniluoto on suomalaisen viihteen historioitsija, jolle soitetaan kapakoistakin yöllä ja kysytään Anita Hirvosen syntymävuotta.
Kun Georg "Jori" Malmsténin 100-vuotisjuhlaa vietettiin 2002, perusti valtio komitean, jota johti Ilkka Kuusisto. Molli-Jorin kunniaksi järjestettiin juhlakonsertteja ja -näyttelyitä.
"Tämä on enemmän kansan omana juhlana. Radio on kiitettävästi ottanut osaa ja kustantajilta on tullut kirjoja. Kyllä tämä on kovasti ollut ilmassa. Mutta mitään ylhäältä alaspäin järjestettyä ei ole ollut", Niiniluoto muistuttaa.
Hän on itse ollut juontamassa radioon suoria lähetyksiä, joihin ihmiset ovat saaneet soittaa toiveitaan ja muistojaan. Olavi Virta muistoissamme oli neljän tunnin lähetys, Rautavaara ja Kärki saivat kumpikin kaksi tuntia. Mestareiden elämäntyö poikii myös uusia levytyksiä; Niiniluoto puhuu Kauko Röyhkän tuoreesta Liljankukka-levytyksestä, joka on tehty hartaasti, kunnioituksella.
"Tässä täytyy erottaa kaksi asiaa, mitä ylhäältä virallisesti arvostetaan ja mitä ihmiset sinänsä arvostavat. Tämä sukupolvi sai heti tullessaan kansan suuren, jakamattoman suosion ja on pysynyt siinä koko ajan", Niiniluoto korostaa. "Tämähän on paradoksi, joka on kaiken viihteen ympärillä."
"Sitten kun on tarpeeksi aikaa kulunut ja on tällainen juhlavuosi, herätään huomaamaan että voidaan antaa virallistakin tunnustusta."
Tunnustus myöhään
Olavi Virta levytti uransa aikana 616 kappaletta. Maarit Niiniluoto on käynyt juuri läpi Toivo Kärjen 1400 levytettyä sävellystä. Kärjen elämäntyö on valtava, kun tietää että on vielä tuhansia sävellyksiä, jotka eivät ole äänilevyillä.
Niiniluoto vahvistaa, että kolmikkoa pari vuotta vanhempi Repe Helismaa oli tästä sukupolvesta ainoa, joka ei eläessään ehtinyt saada arvostusta. Helismaa oli 52-vuotias kuollessaan 1965. Virta ehti nauttia kuukauden taiteilijaeläkettä ennen kuolemaansa 1972.
"Se uudelleenarviointi tuli vasta myöhemmin. Sana populaarikulttuuri tuli meille vasta 1960-luvun lopulla ja alkoi yleistyä 1970-luvun alusta. Tämmöistähän ei pidetty edes kulttuurina. 1970-luvulla alkoi tulla ensimmäisiä elämäkertoja ja populaarikulttuuria alettiin siirtää kirjallisen kulttuurin piiriin ja se alkoi vähitellen tulla tunnetuksi."
"Hirveän myöhään on tullut yhteiskunnan arvostus ja tuki. Siinä on vieläkin tekemistä."