Kullan hinta on maailmanmarkkinoilla huippulukemissa, viimeksi yli 20 vuotta sitten oltiin yhtä korkealla. Muidenkin jalometallien hinta on korkealla, kuten palladiumin ja hopean.
Kullan maailmanmarkkinahintaa säätelevät käytännössä spekulantit kaukana rapakoiden toisella puolen.
Kansainväliset sijoittajat ovat innostuneet haalimaan kultaa, koska inflaation uumoillaan kasvavan ja talouskasvun heikkenevän monien maiden talouselämässä. Myös valuuttojen heikkeneminen japanin jenin tyyliin kallistaa vaakaa jalometallien puoleen.
On myös arvuuteltu, että keskuspankit saattavat vähentää sijoituksia USA:n dollariin ja panostaa enemmän kultaan.
Kultaan uskotaan poikkeusoloissa
Jalometallit nähdään usein turvallisiksi sijoituskohteiksi, kun poliittiset tai taloudelliset olot muuttuvat epävakaiksi. Ammattisijoittajille kulta on tietysti vain yksi sijoitusmuoto muiden joukossa.
Tuotepäällikkö Niklas Sundman K.A. Rasmussen Oy:stä sanoo, että Suomessa ei ole kultainnostus ollut yhtä kovaa kuin maailmalla. Ostajia ei ole ollut normaalia enemmän, mutta myyjiä on sen sijaan ollutkin. Voittoja on siis kotiutettu.
K.A. Rasmussen on Suomen suurimpia sijoituskullan välittäjiä ja maahantuojia.
Tämän vuoden korkein hinta kullalle on Sundmanin mukaan ollut noin 40 prosenttia korkeampi kuin vuoden alin hinta. "Se on erittäin harvinaista", Sundman sanoo. Yleensä noteerauksen muutokset voivat olla ehkä vajaan 10 prosentin luokkaa suuntaan tai toiseen.
Sundmanin mukaan kultaan sijoittavat monenlaiset ihmiset, varakkaat tietysti, mutta myös tavalliset palkansaajat. "Joidenkin mielestä kulta on ainoa turvallinen sijoituskohde. Ja sen arvohan ei koskaan häviä kokonaan samalla tavoin kuin esimerkiksi osakkeiden arvo saattaa kadota."
Sundmanin mukaan Suomessa kultaan sijoittaminen on lyönyt leiville vasta tällä vuosituhannella, kun kullan myynti vapautettiin arvonlisäverosta. "Vie oman aikansa ennen kuin kulta lyö itsensä läpi. Suunta on toki koko ajan ollut veromuutoksen jälkeen ylöspäin", Sundman sanoo.
Elektroniikkateollisuus käyttää myös kultaa hyvin paljon, sen osuuden on arvioitu olevan suurempi kuin koruteollisuuden.
Arkikaupassa kullan hinta on sivuseikka
Kultajousen myymälöistä vastaavan oululaisen Aki Keisun mukaan tavallisten kuluttajien näkökulma asiaan on yksinkertainen. "Kuluttajaa ei kiinnosta jalometallien hintakehitys yhtään. Kuluttaja katsoo, minkä näköinen koru on, ja sopiiko se hänelle, sitten katsotaan, onko hinta sopiva", ketjupäällikkö Keisu raamittaa.
Vaikka kullan maailmanmarkkinahinta nousee, se ei välttämättä näy etenkään tavallisten korujen kaupassa.
Keisun mukaan heidän hinnoissaan ja kaupankäynnissä kullan hinnan nousu ei vielä näy. Kultakoruissa raaka-aineen hinta ei itse asiassa yleensä ole kovin suuri tekijä.Yleisesti koruista suuri osa on kevyitä ja kultaa niissä on vain vähän. "400 grammasta kultarakeita saa korvakoruja tehtyä tuhat paria", Keisu sanoo.
Sitten kun aletaan puhua painavista kultaketjuista, tilanne muuttuu jo toiseksi.
Maailmanmarkkinahintojen muutokset näkyvät ylipäätään viipeellä. Nyt myytävissä koruissa raaka-aineena käytetty kulta on Keisun mukaan ostettu Kultajouseen viime keväänä nykyistä paljon halvemmilla hinnoilla.
Keisun mielestä Oulu on hyvä paikka myydä koruja, kauppa käy hyvin. Tänä vuonna on hänen mukaansa myyty entistä enemmän kevyitä koruja nuorille ihmisille.
"Heistä toivon mukaan tulee myöhemmin raskaampien korujen käyttäjiä."
