Käsillä on jälleen se aika keväästä, jolloin moni ei voi vastustaa kuloheinän kutsua. Auringon ja tuulen kuivattamat pellonnurkat roihuavat taas, usein palokuntien tietämättä.
Palotarkastaja Petri Vehniäinen Kainuun pelastuslaitoksen Vaalan toimipisteestä tähdentää, että pelastusviranomaiset eivät myönnä lupaa kulotukseen. Se kun saa asian kuulostamaan siltä, että vastuu siirtyy luvan myöntäjälle.
"Pelastuslain mukaan kulotuksista on ilmoitettava hälytyskeskukseen. Asiasta voi kysellä tarkemmin paikalliselta pelastuslaitokselta. Mutta varsinaisia lupia emme myönnä. Vastuu on aina sytyttäjällä."
Ilmoitus kannattaa tehdä siksikin, että joka kevät kulotukset johtavat myös aiheettomiin hälytyksiin. Turhasta lähdöstä voi pahimmassa tapauksessa seurata lasku kulottajalle.
Vehniäisen mukaan kulotus näyttää olevan hiljalleen katoavaa kansanperinnettä. Silti Oulun läänissäkin hälytetään palokunta joka kevät ja kesä hätiin sadoissa maastopaloiksi riistäytyneissä tulisteluissa.
"Parempaan päin kuitenkin mennään, liekö sitten valistuksen vai muuttuneiden tapojen ansiota. Yhä tulee eteen kuitenkin tapauksia, joissa kaikki varokeinot on laiminlyöty.
Käsittämättömimmissä tapauksissa tulen hurmaannuttama polttaja sytyttää kerralla leveän, metsän ympäröimän peltosaran myötätuuleen, asuinrakennuksia kohti. Hän on asialla yksin ja sammutusvälineiden virkaa tekee hento männyn oksa.
"Joskus meille tarjotaan kulotusta harjoituskohteeksi. Sellaisia harjoituksia emme tarvitse. Vähiä miehiä ja kalustoa ei kannata sitoa pellon polttoon", Vehniäinen huomauttaa.
Asuinkaava-alueilla kulotus ja haravointiroskan poltto on kielletty. Muualla se on mahdollista, kunhan ei aiheuta haittaa ja vaaraa.
"Kannattaa harkita todella tarkkaan, kulottaako ollenkaan. Tulen riistäytyessä lasku voi olla melkoinen. Jos päättää kuitenkin ryhtyä kulotustöihin, ilmoitus hälytyskeskukseen pitää muistaa tehdä", Petri Vehniäinen tähdentää.