Toimitusjohtaja Jukka Koiviston työhuoneen jugendtyylistä ovea koristaa iso ruorin kuva. Arvatenkin hän on moneen kertaan kuullut kaikki mahdolliset nokkeluudet, mitä symbolista irtoaa.
Nämä ruoripuheet loppunevat pian. Kesälomien jälkeen Koivisto muuttaa jugendtalosta naapurikorttelin työnantajapalatsiin Eteläranta kymppiin, isomman ruorin ääreen.
Jukka Koivisto siirtyy Taloudellisesta tiedotustoimistosta Elinkeinoelämän keskusliiton johtajistoon Arto Ojalan tilalle vastaamaan EK:n viestinnästä ja lisäksi strategisesta suunnittelusta. Leif Fagernäsin sijaisena hän nousee EK:n kakkosmieheksi.
Koivisto naurahtaa, että jalanjäljille lähteminen ei ollut mielessä silloin, kun hän ryhtyi valmistelemaan väitöskirjaa legendaarisesta työmarkkinajohtajasta ja kokoomuspoliitikosta Päiviö Hetemäestä.
"Esikuvaksi hän kyllä sopii edelleen. Hetemäki oli näkijä, jolla oli vahva missio suomalaisen teollisuuden länsi-integraatiosta jo 1950-luvun puolivälissä. Hän oli peräänantamaton puurtaja", Koivisto luonnehtii.
Tuntosarvet syvällä
Koivisto on vienyt elinkeinoelämän viestiä jo lähes 15 vuotta, mutta tähän saakka hän itse on pysynyt melko näkymättömissä julkisuudesta.
Tuntosarvet ovat kuitenkin syvällä yhteiskunnassa. Taloudellinen tiedotustoimisto tutkii ja analysoi asenteita, välittää tietoa yrityksille ja perehdyttää muun muassa toimittajia liiketoimintaan. Tatin kurssit käyneitä toimittajia on satoja, Koivisto arvioi.
Koiviston tuntosarvia Kokoomus hyödynsi hallitusneuvotteluissa kutsumalla hänet elinkeinoelämää edustavaksi neuvottelijaksi. Kohta perään EK kertoi Koiviston valinnasta viestintä- ja strategiajohtajaksi.
"EK:ssa työ viestinnässä tulee olemaan paljolti samaa kuin Tatissa, mutta toimintakenttä laajenee ja yhtyy strategioihin. Se kiinnostaa, sillä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin vaikuttavat niin monet asiat. Ne eivät ole pelkästään työmarkkina- tai veroasioita, vaan myös esimerkiksi ympäristöasioita", Koivisto selittää.
EK:n strategiasuunnittelussa Koivisto aikoo hyödyntää Tatissakin käytössä olevia välineitä, monenlaisia asenneselvityksiä ja toimintaympäristöjen luotausmenetelmiä.
Asennemuutoksista juuri nyt pinnalla on suhtautuminen keskitettyyn tuloratkaisuun ja liittokierrokseen työmarkkinaneuvotteluissa. "Ei tuposta luopumisen tarvitse merkitä mitään suurta vallankumousta. On vain niin, että toisenlaisissa olosuhteissa tehdään toisenlaisia ratkaisuja."
"Eri toimialoilla tuottavuuskehitys, palkkarakenteiden kehitys ja palkanmuodostuksen tarpeet ovat kehittyneet viime aikoina hyvin eri tavalla. Silloin on vahingollista ruveta rakentamaan koko valtakuntaan keskitettyä järjestelmää", Koivisto neuvoo.
"Keskusteluissa onkin viitattu moneen pohjoismaahan, joissa on joustavammat järjestelmät ja joissa on voitu noudattaa paikallista sopimista. Se on Suomenkin suunta."
"Ruotsalaisten tapa diskuteerata saattaa ärsyttää meitä, mutta se toimii. Myös työntekijän kanssa keskustellaan kunnolla ja sovitaan asioista. Se ei ole mitään kyykyttämistä vaan avointa sopimuskulttuuria", Koivisto vertaa.
EK:n strategina Jukka Koivisto aikoo vaikuttaa siihen, että globalisaatiosta nähdään myös hyvät puolet. "Työpaikkoja lähtee, mutta myös uusia syntyy", hän sanoo. "Menneisyyteen takertuminen on kaikkein vaarallisinta."
"Ja pitää muistaa, että elämme jo osaavan työvoiman pulaa. Johtamiselle nämä osaavat, kielitaitoiset ja motivoituneet nuoret ovat valtava haaste. Uudelle polvelle työn sisältö ja itsensä toteuttaminen on tärkeää. He vieroksuvat hierarkisuutta", Koivisto muistuttaa.