Kullervon yksi ongelma on Seppo Ilmarisen emäntä. Itsekin nuorukaisena paimenessa ollut professori Lars Huldén on laskeskellut, että emäntä on juuri alle kolmekymppinen ja Kullervo noin kuusitoistavuotias.
"Onko emäntä seksuaalisesti kiinnostunut nuoremmasta Kullervosta, kun leipoo kiven paimenpoikansa leipään?" pohtii Huldén.
Kun Kullervo leipää leikatessaan särkee isältään saamansa puukon, se on tulkittu vastaavaksi tapahtumaksi kuin skandinaavisen ukkosen jumalan Thorin vasaran varastaminen. Puukko ja vasara ovat miehisyyden symboleita.
Thor puetaan morsiameksi
Eddan jumalrunoihin kuuluvassa ja islantilaisnuorten esittämässä veijarikvaadissa Thrymrin laulussa Thorin vasara varastetaan ja jumalan täytyy morsiameksi puettuna lähteä etsimään sitä vihollisten, jättiläisten maasta. Thor kokee sen nöyryyttävänä: "Minä en voi mennä sinne naiseksi pukeutuneena. Silloin kaikki luulevat, että olen sitä sorttia."
"1100-1200-luvuilla muistiin kirjoitetut Eddan tarinat täytyy ottaa myytteinä. Ne kertovat, mitä ihmiset silloin tunsivat, pelkäsivät ja ajattelivat", muistuttaa islantilaistutkija JónKarl Helgason. Hän on perehtynyt nimenomaan Thrymrin lauluun ja osaa kertoa siitä useita eri tulkintoja.
Edda ei ole samalla tavalla yhden ihmisen kokoama eepos kuin Kalevala vaan joukko sankari- ja jumalrunoja.
"Yksi tulkinta on, että vasaran myötä Thor menettää miehuutensa. Vasara on maskuliinisuuden symboli", todisteli JónKarl Helgason.
"Toiseksi on ajateltu, että episodi kertoo ankarasta isästä, joka joutuu nolostumaan. Thor ei siedä sitä, että hänen on vasaransa, jumalat ja koko maailma pelastaakseen pukeuduttava naiseksi."
Thorin vasaralla on sellainen voima, että se osuu aina kohteeseensa. Thor on sodan ja soturien jumalan Odinin ja hedelmällisyyden jumalan Frein ohella yksi skandinaavisen mytologian tärkeimmistä jumalista.
"Thrymrin laulussa on kysymys siitä, miten miesvalta hävitetään. Se on Eddan runojen parodiaa. Ainakin siellä on pieni hetki, jolloin Thorilla ei ole tilanteen hallintaa", jatkaa tutkija tulkintoja.
Lopulta JónKarl Helgason toteaa, että pohjimmiltaan tarinassa on kysymys siitä, tuleeko kesä vai ei. Uskottiinhan, että ukkonen ja salamat syntyivät Thorin heilutellessa vasaraansa. Ja jos Thorilla ei ole vasaraa, ei voi sataa vettä ja ukkostaa - eli ei voi tulla kevättä ja kesää.
Runot esitettiin näytelminä?
Varastettu vasara on Thrymr-nimisen jättiläisen hallussa. Hän on valmis palauttamaan vasaran, jos saa puolisokseen rakkauden jumalattaren Freyan.
JónKarl Helgason uskoo, että tarinan pitkäkyntinen on Odinin jättiläissukuinen ottopoika Loki, joka voi kulkea muuntautuneena jumalten ja jättiläisten maailman välillä ja joka haluaa jumalia auttamalla kasvattaa omaa mahtiaan.
Lars Huldénin mielestä Loki on Eddan Lemminkäinen.
"Voi olla, että Eddan runoja on alunperin esitetty näytelminä, koska niissä on niin paljon vuoropuhelua. Vanhimmissa keskiaikaisissa englantilaisissa näytelmissä on samanlainen tapa merkitä puhuja tekstin vasemmalle sivulle nimikirjaimilla", esitteli JónKarl Helgason malliesimerkin avulla.
Ne olivat uskonnollisia näytelmiä, joissa eri roolihenkilöillä oli vakiintuneet asemat, esimerkiksi Jeesus aina keskellä.
Miksei Suomessa opeteta?
Färsaarten kulttuurileiri oli lapsille ja nuorille ainutlaatuinen sukellus Kalevalan, Eddan ja kvædien maailmaan. Nuoriso lähestyi runoja ja lauluja ennakkoluulottomasti ja raikkaasti.
Samalla aiheutti suurta hämmästystä, ettei esimerkiksi Suomessa juurikaan tunneta ja opeteta skandinaavista mytologiaa, vaikka siitä löytyy yhteisiä piirteitä Kalevalaan kanssa.
"Meidän täytyy Suomessa opetella neljä eri mytologista maailmaa: vanha skandinaavinen, suomalainen, antiikin Kreikan ja Rooman sekä Raamatun mytologia", selitti Lars Huldén vallitsevaa pinnallisuutta.
Hänen mielestään mytologiat ovat tärkeitä, koska ne korvaavat tiedonpuutettamme ja vastaavat haluamme tulla lohdutetuiksi. (EK)
