Laulunäytelmä Kullervo 29.6.-16.7. Sotkamon Naapurinvaaralla. Kolmena lauantaina voi yhdistää kesäteatterin ja lavatanssit. Lisätietoja www.napis.com
Teatteri Havukan kesäteatteriesitys Kullervo ei tarvitse sen kummempia lavasteita, sillä esityspaikalta Naapurinvaaralta avautuu huikaiseva suomalaiskansallinen ja kalevalainen maisema laulunäytelmälle. Kesäyö on kauneimmillaan, kun Kullervon ensi-ilta on torstaina 29. kesäkuuta.
Kullervo piti esittää jo viime kesänä, mutta urakka oli niin suuri, että sitä lykättiin vuodella. Viime kesänä Naapurinvaaralla ei esitetty kesäteatteria ollenkaan.
Teatteri Havukka on harrastajaryhmä, jota on Kullervoa varten vahvistettu ammattilaisilla. Kullervon ohjaa Kaisa Korhonen, jolla on sukujuuria Sotkamossa. Laulunäytelmän käsikirjoitus on Seppo Parkkisen. Musiikin säveltää Sakari Kukko. Lavasteista ja puvuista vastaa Sari Salmela. Kirsi Saastamoinen on tehnyt koreografian. Pääosaa esittää näyttelijä Johannes Korpijaakko.
Kaisa Korhonen on jo pitkään halunnut tehdä Kullervon. Hänen mielestään Kullervo lienee suomalaisille läheisin Kalevalan hahmo.
"Kullervo on emotionaalisesti tuttu, hän on kovilla, ei onnistu ja kohtalo kolhii häntä, mutta hän ei kuole, vaikka hänet yritetään tappaa, ei pala vaikka hänet yritetään polttaa. Kullervo ei ole lamaantuvaa tyyppiä. Hänessä suomalainen tunnistaa sitkeyden."
On Kullervossa kapinallisuuttakin ja vastaan panemisen henkeä. Korhonen tunnistaa Kullervoa vapun mellakoissakin. Sodasta syntyvä Kullervo vertautuu myös nykyajan juurettomiin ihmisiin, jotka eivät kuulu mihinkään.
Mitään synkeää murheessa rypemistä tai raivossa kiehumista Naapurinvaaran Kullervo ei ole. Huumoripuolikin löytyy. Kaisa Korhonen painotti, että musiikki vaikuttaa paljon. Vaikka sisältö on vakavaa, ei esitys ole raskasta psykorealistista synkistelyä.
"Mutta Kullervon leivässä on kivi. Se selittää sitä, että Kullervon tarina on aina koskettanut suomalaisia.Toivon, että katsojalle jää esityksestä heltynyt ja liikuttunut olo."
Muusikko Sakari Kukko kertoi, että Kullervon musiikissa on vaikutteita sieltä ja täältä, myös senegalilaisesta musiikista, sillä olemmehan kaikki Afrikasta kotoisin.
"Kalevalaisesta perinteestä olen ammentanut myös. Arkistoista löytyy muutakin kuin tuttu peruskalevalainen melodia. Kansansävelmistä en ole suoraan lainannut kuin yhden, ja pätkän Sibeliuksen joululaulusta. Sibeliuksen Kullervoa olen kuunnellut, mutta en tiedä minkä verran niitä vaikutteita sävellyksissäni kuuluu."
Sari Salmela käytti puvustuksessa kierrätettyä tavaraa. Esimerkiksi 30 vuotta sitten Kajaanin teatteriin tehty Väinämöisen viitta palvelee Kullervossakin. Sen ajan limsapullon foliokorkit markkeeraavat jalokiviä. Puvut eivät edusta Kalevalan epookkia eivätkä ne sitoudu mihinkään aikaan.
"Lavastus on mahdollisimman minimalistista. Ilma ja maa ovat Naapurinvaaralla valmiiksi, tulen ja veden me järjestämme", Sari Salmela sanoi.
Otto Manninen Havukan taustayhteisö Sotkamon Nuorisoseurasta kertoi, että Kullervon budjetti on noin 100 000 euroa. Siihen sisältyy uusien katsomopaikkojen rakentaminenkin.
"Yleisöennätykset tullaan lyömään, sillä katsomopaikkoja on nyt tuplasti, 400. Katsojatavoite on ainakin 5 000, maksimi 5 600."
Esityksiä on 14. Vaikka yleisö kuinka pyytäisi, lisäesityksiä ei voida tarjota, koska mukana on monta ammattilaista, joilla on muitakin sitoumuksia.
Mannisen mukaan Kullervo on jo herättänyt kiinnostusta ja varauksia on tullut pitkin Suomea. Näytelmää markkinoidaan tavallista näyttävämmin.