Oulu Kullan hinta on ollut koko vuoden huimassa nousussa. Menneellä viikolla kullan hinta loikkasi ensi kertaa 26 euroon grammalta. Sijoitusten joukkopakoa kultaharkkoihin selittävät etenkin heikko dollarikurssi mutta myös inflaation pelko. Maailmanmarkkinoilla on spekuloitu jopa 1 300 dollarin rikkoutumista unssilta.
Hinnasta viis, joulun alla kulta käy aina kaupaksi, tietää yrittäjä Irma Saarikoski Rotuaarin Kulta Aika -liikkeestä. "Se on päätuote joululahjoiksi."
"Ihmiset arvostavat kultaa", hän vakuuttaa. Kihloihin ja naimisiin mennään kuin ennenkin. Myös kultaiset sydämet ovat aina kysyttyjä: "Mitä isompia sitä parempi." Hintahaitari vain vaihtelee asiakkaan rahapussin mukaan.
Kun korun vie liikkeestä, sen takaisinostoarvo romahtaa kuin autolla.
"Koru ei ole koskaan sijoitus, vaan valmis tuote", luonnehtii Oulun Panttilainakonttori Oy:n toimitusjohtaja Timo Siira: "Korut ovat enemmän masennuslääkettä."
Hänestä korujen kysyntä on vähentynyt: "Kultakorujen hinta on karannut käsistä." Myyntiin kultakoruja on sen sijaan tuotu 10-15 prosenttia tavallista enemmän.
Asiakkaille koruihin liittyy usein negatiivinen tunnelataus, Siira muistuttaa. "Vanhat kihlat joutavat sulatukseen ja niitä riittää."
Sijoittajat
luottavaisia
Toisin kuin Kiinassa tai Intiassa, missä kultakoruja hankitaan sijoituskohteina, länsimaissa korusta korvataan vain jalometallin arvon verran.
Korua realisoivan on siis turha esitellä ostokuittia. Sillä koruissa ei kulta ole puhtaassa muodossa. Lisäksi koruun lyödään työstettäessä ainakin 3-5-kertainen hintalisä: "Jos olet maksanut viisinkertaisesti, et saa sitä elinaikanasi takaisin, saatikka sitten korkoa", Siira toteaa.
"Uskon, että tämä trendi tulee jatkumaan", luottaa puolestaan toimitusjohtaja Johan Gärkman K.A. Rasmussenilta, joka on Pohjoismaiden suurin jalometallituottaja.
Gärkmanin mukaan Suomessa myydään sijoituskultaa 500 kiloa vuodessa. Puolet siitä kulkee Rasmussenin kautta.
Kauppa on lähtenyt nollasta, sillä vasta vuodesta 2000 yksityishenkilöiden on kannattanut sijoittaa kultaan. Tuolloin kulta nousi takaisin valuutan asemaan, sillä se vapautui alv:stä.
Vasta viimeisten kahden vuoden aikana ihmiset ovat todella heränneet sijoittamaan kultaan, Gärkman kertoo. "Salkkua pitää hajauttaa. Jos 5-10 prosenttia hajauttaa kultaan, pienin riski on se, että sinulla on fyysistä kultaa pankkiholvissa."
Sijoittamisesta voidaan puhua sadan gramman harkosta eteenpäin. "Alle sata grammaa on enemmän lahjaesine."
Esimerkiksi Kiina on panostanut kultaan ja Intian valtio osti äskettäin parisataa tonnia valuuttarahasto IMF:n holveista. Yksityiset sijoittajat kahmivat Aasiassa myös kultakoruja.
Buumin takana on vanha ilmiö: kulta ja dollari kulkevat eri suuntaan. Kun dollari heikkenee, kulta vahvistuu: "Se on turvasatama", Gärkman toteaa.