Kul­lan­kai­va­jan kausi alkoi lu­mi­töil­lä

Kevään ensimmäiset kullankaivajat ovat saapuneet Ivalojoen latvoille. Härkäselän vanhalla kulta-alueella Kutturantien varrella ahertaa jyväskyläläinen Sami Hakala moottorilapionsa kanssa.

Jyväskyläläisen Sami Hakalan kullankaivukausi alkoi tänä keväänä lumitöillä.
Jyväskyläläisen Sami Hakalan kullankaivukausi alkoi tänä keväänä lumitöillä.
Kuva: Alaluusua Kari

Kevään ensimmäiset kullankaivajat ovat saapuneet Ivalojoen latvoille.

Härkäselän vanhalla kulta-alueella Kutturantien varrella ahertaa jyväskyläläinen Sami Hakala moottorilapionsa kanssa.

Maata Hakala ei vielä koneellaan möyri, koska uusi kultakausi alkaa tänä keväänä lumitöillä.

"Pitäisi lapioida tie asuntovaunulle, jotta voin siirtää sinne generaattorin. Satakiloista virtakonetta on mahdotonta liikutella umpihangessa", mies kertoo.

Lunta Härkäselän metsäisellä vaaralla on vielä 70 senttiä, enemmän kuin vuosiin toukokuun puolessa välissä. "Olen kaivanut täällä vuodesta 1989 lähtien. Kahdeksan viime vuoden aikana olen aloittanut valmistelevat työt näihin aikoihin. Neljänä keväänä vaarassa on ollut lunta mutta ei kertaakaan näin paljon", Hakala kertoo.

Eräänäkin vuonna pääsin aloittamaan työt shortsit jalassa, joten erilaisia keväät pohjoisessa ovat", hän kertoo.

Hakala viettää Härkäselän valtauksellaan kaikki lomansa.

Toukokuussa hänellä vierähtää kultahommissa kaksi viikkoa, kesällä neljä ja syksyllä vielä kaksi viikkoa.

Apuna maan kaivamisessa ja siirtämisessä mies käyttää kevyttä lapiokonetta. Sen sijaan vedensaanti on vaatinut erityisratkaisuja.

"Pumppaan veden kaivannolle alempaa tien toiselta puolelta. Vaikka vaara on metsäinen, niin se on yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella", hän kertoo.

Sekä vesipumppu että kaivinkone ovat dieselkäyttöisiä. Polttoaineen kulutus jää siksi vähäiseksi, ettei työ kalliin dieselin aikanakaan tule ylivoimaisen kalliiksi, vaikka kiivaimman huuhdonnan aikana vesipumppu puksuttaa jatkuvasti.

"Ainahan kysyä saa, mutta ei vastauksia välttämättä hirveästi tule", mies naureskelee kysymykseen, kuinka paljon kultaa on Härkäselästä löytynyt. Hakala näyttää kaulassa roikkuvaa kultakorua, jonka hän sanoo painavan 9,6 grammaa.

"Ei tämä ole suurin, mutta en uskalla pitää isompaa kaulassa. Siinä häipyy kuukauden tili, jos se menee hukkaan", hän naureskelee.

Ivalojoki latvapuroineen on kuulua kulta-aluetta, jonne 1800-luvun loppupuoliskolla suuntautui varsin mittava kultaryntäys.

Nykyisin purojen varsilla sijaitsevilla noin 400 valtauksella ahkeroi kesäisin lapio- ja vaskoolipuuhissa parhaimmillaan toista tuhatta kullankaivajaa.

Sen sijaan konekaivajia Ivalojoella on vain vähän. "Konekaivajat ovat pääasiassa Lemmenjoella. Kutturantien varrella on vain muutama valtaus, missä maata siirrellään pienillä kaivinkoneilla."

Hakalan lisäksi hankien keskelle on saapunut vain jokunen kultamies. Useimmat heistä ovat konekaivajia.

"Lapiomiehillä ei vielä ole tänne mitään asiaa, sillä lunta on paljon.

Routaakin maassa on vielä muutama sentti, mutta se kyllä häipyy nopeasti", Hakala tietää.

Ilmoita asiavirheestä