Gold Mine S&S Co Kittilän Siitosen kylässä tarkoittaa kahden miehen yritystä, joka ei ole jäänyt surkuttelemaan valtiovallan sulkemia kaivannaisteollisuuden rahahanoja. Harri Siitonen ja Jukka Saiho ovat omalla kustannuksellaan kehittäneet ja rakentaneet kenttäoloihin soveltuvan pienkaivosrikastamon, jolla kulta saadaan eroteltua maamassoista hyvinkin tarkasti.
"Emme vielä edes tiedä, kuinka tarkasti kulta saadaan talteen. Oma arvioni on, että pääsemme jopa 85 prosenttiin - ehkä enempäänkin", Harri Siitonen sanoo.
Pienkaivosrikastamon toimintamekanismi ei ole miesten oma keksintö, vaan siinä käytetään periaatteessa samaa painovoimaerottelua kuin Pahtavaaran kultakaivoksella.
"Joitakin eroja kuitenkin on. Tärkeimmät ovat rikastamon pieni koko ja hinta. Aggregaattisähköllä toimiva laitos voidaan siirtää helposti paikasta toiseen. Rikastamon saa kahdessa päivässä pyörien päälle. Toinen kaksi päivää kuluu, kun se on taas toiminnassa", Siitonen kertoo.
Kittilän kenttärikastamo on rakennettu neljältä eri kaivokselta noin kymmenen vuoden aikana hankituista käytetyistä osista. Harrin arvion mukaan uutena rikastamo maksaisi noin 3,4-5 miljoonaa euroa. Pahtavaaran kultakaivoksen rakennusten ja laitteiden hinnaksi hän arvioi noin 11,8 miljoonaa euroa.
"Olemme hankkineet laitteet käytettyinä hyvin edullisesti, mutta siitä huolimatta en uskalla arvioida niiden kokonaishintaa. Kaikki rahat ovat menneet, mitä kasaan on saatu. Vaimo varmasti suuttuu jos saa selville, kuinka paljon rahaa tähän on vuosien mittaan uponnut. Yksi miljoona vanhoja markkoja ei varmasti piisaa", Siitonen sanoo.
Kittiläläistä
spesiaalikultaa
Siitosen ja Saihon yhtiön oma kultavaltaus sijaitsee noin 15 kilometrin päässä kylästä.
Sieltä kultapitoinen rapautunut kiviaines ajetaan kenttärikastamolle ja nostetaan pienkaivurilla välpälle, jossa aluksi massasta erotellaan kova kiviaines.
Tärypesurissa maasta pestään kaoliini pois. Kuulamyllyssä massa jauhetaan noin kaksimilliseksi, jonka jälkeen ensimmäinen rikaste otetaan keskipakoiserottimella talteen. Massa nostetaan pumpuilla kolmitasotärypöydälle, jossa karkealla ajolla erotellaan kakkosrikaste.
"Se ajetaan myöhemmin tärypöydän läpi tarkkuusajona, jonka tuloksena syntyvä rikaste on valmis loppukäsittelyä varten", Siitonen kertoo.
Yrityksen tavoitteena on jalostaa kulta pieniksi harkoiksi, joita voi markkinoida kittiläläisenä spesiaalikultana.
"Jatkokehittelyä kiusaa ainainen rahapula. Nytkin olisi saanut lavetteja Ruotsin armeijan ylijäämähuutokaupasta, mutta rahattomana ei kannattanut Ruotsiin matkustaa. Myös tutkimuslaboratorio olisi välttämätön investointi."
Harri Siitonen arvioi, että ideaalitilanteessa yhtiöllä olisi Kittilässä asianmukaisten laitteiden ja rakennusten lisäksi sekä kiinteä että siirrettävä rikastamo.
Yrittäjien valittama rahapula on hyvin alan virkamiesten ja tutkijoiden tiedossa.
"Pohjois-Suomen maakuntien liitot ovat esittäneet valtioneuvostolle, että budjettiin palautettaisiin siellä 1990-luvulla olleet kaivannaisteollisuuden edistämiseen tarkoitetut rahat sekä perustettaisiin kaivoshankkeita varten oma riskisijoitusrahasto", kertoo Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo.
Hän oli mukana asiantuntijajoukossa, joka tutustui perjantaina Siitosen ja Saihon kenttärikastamoon
Vielä 1970-luvulla kaivannaisteollisuuden rahoitus oli hyvä, mutta se on hiipunut hiljalleen pois. Vuonna 1996 se loppui kokonaan.
"Ryhdyimme viime vuonna aktivoimaan jo pitempään vireillä ollutta ajatusta riittävän suuresta riskirahastosta, josta voitaisiin myöntää kaivannaisteollisuudelle lainoja. Tavoitteena on, että rahaston peruspääoma olisi vähintään 50 miljoonaa euroa", Ylitalo kertoo.
