Jääkiekkokaukalossa jylläävät voima ja nopeus. Huipputason jääkiekkoilijat ovat takavuosien virkaveljiään muhkeampia lihaskimppuja, ja kiekko liikkuu jäällä aina vain nopeammin.
"Näin on. Viimeiset 15 vuotta ovat olleet suomalaisessa jääkiekkovalmennuksessa voimaharjoittelun kulta-aikaa", jääkiekon fyysiseen olemukseen uppoutunut A-maajoukkueen valmentaja Erkka Westerlund sanoo.
Voimavalmennuksen tulokset ovat näkyvissä. Reilussa kymmenessä vuodessa liigapelaajien keskipaino on noussut kymmenen kiloa.
"Se on todella valtava muutos", Westerlund toteaa.
"Tuo kymmenen kiloa on tiukkaa lihasmassaa, ei mitään läskiä."
Läskiäkin se voisi olla, sillä voimaharjoittelun korostuessa perinteinen kestävyyspainotteinen harjoittelu on joutunut väistymään. Kestävyys oli kovimmassa huudossaan 1970- ja 1980-lukujen suomalaisessa jääkiekkovalmennuksessa.
"Teimme 1990-luvun alussa tietoisen valinnan. Tulimme siihen tulokseen, että kansainvälisellä tasolla meillä on eniten parannettavaa juuri voima- ja nopeuspuolella", Westerlund sanoo.
Kiekkoleijonien kansainvälinen menestys ennen ja jälkeen tehdyn linjamuutoksen osoittaa, että Suomessa tehtiin oikeita päätelmiä. Voimavalmennus on tuottanut hyvää tulosta.
"Nyt ollaan kriittisellä rajalla, on oltu jo jonkin aikaa."
"Voimaa on tullut lisää ja kestävyysominaisuudet ovat heikentyneet. Mutta ei kiekkoilija elä pelkällä voimalla; hän tarvitsee myös kestävyyttä. Näiden ominaisuuksien pitäisi olla tasapainossa", Westerlund sanoo ja pitää pienen luennon aerobisen kestävyyden tarpeellisuudesta.
Kestävyys on oleellinen osa kiekkoilijan lihashuoltoa. Kestävyys on sitä kovemmassa kurssissa, mitä pidemmälle kausi ehtii. Kiekkoilijan pitää jaksaa puskea syksyn loskakeleistä kevään ensimmäiseen kukkaloistoon.
"Pitkä kausi ja hirmuisesti kasvaneet pelimäärät vaativat kunnon kestävyyspohjan, että kaudesta selviää kunnialla. Jos sitä puolta ei ole hoidettu, kevään tärkeimmissä peleissä alkavat paikat hajoilla, luistin tökkiä ja kiekko karkailla lavasta."
"Kevään mitalipeleissä ja MM-kisoissa mitataan se, ketkä ovat pitäneet kauden aikana huolta aerobisesta kunnostaan. Keväällä kestävyys on kullan kallis ominaisuus."
"Tuosta ajasta valtaosa (60-70 prosenttia) on anaerobista, kuluttavaa ja hapanta touhua. Sydämen syke nousee yksilöstä riippuen jonkin verran yli 170 lyönnin", Westerlund sanoo.
Käytännössä kaukalossa mennään koko ajan sata lasissa ja vaihtoon luistellessa lihakset huutavat happea. Palautumisaikaa penkillä on pari minuuttia. Palautumisen nopeus on suorassa suhteessa aerobisen kestävyyden tasoon.
"Hyväkuntoinen kaveri jaksaa ottelun loppuun saakka", Westerlund suomentaa.
Vaihdot ovat lyhentyneet, joukkueet käyttävät lähes poikkeuksetta neljää kentällistä ja pelaajien voima- sekä nopeusominaisuudet ovat kehittyneet. Kaiken tämän summana jääkiekko on nopeutunut. Enää kaukalossa ei jää aikaa kiemurrella kiekon kanssa tai tyylitellä harjoituksissa hiottuja kuvioita.
Nykyjääkiekossa tilanteet vaihtuvat nopeasti ja pelaajan on reagoitava niihin samalla tahdilla. Väsyneeltä nikkarilta se ei onnistu.
"On olemassa tietty elimistön maitohappotaso, jolloin tekninen ja taktinen osaaminen alkavat selvästi kärsiä. Yksi ylipitkä vaihto voi romuttaa koko ottelun", Westerlund sanoo.
"Tuohon pitää vielä lisätä tekninen ja taktinen osaaminen, peliäly ja henkiset ominaisuudet", Westerlund huokaa.
Lajin haasteellisuutta lisäävät myös lyhyt harjoituskausi ja pitkä pelikausi. Täydellisestikään sujunut kesän harjoituskausi ei kanna seuraavaan kevääseen saakka. Tiiviistä otteluohjelmasta on pakko löytää aikaa myös harjoittelulle.
"Homma on muuttunut. Ennen pelikaudella olleet pienet tauot käytettiin harjoitteluun. Nyt ne pyhitetään palautumiseen, ja harjoittelu hoidetaan pelien lomassa", Westerlund kertoo.
Kauden aikana harjoittelu on huoltavaa ja ylläpitävää: voimaa ja aerobista kestävyyttä. Kovia anareobisia harjoituksia ei juurikaan tehdä, sillä pelit ja lajiharjoitukset palvelevat sitä osa-aluetta.
"On tämä aikamoista taidetta. Yhtä ominaisuutta pitää kehittää, toista säilyttää ja samalla pitäisi olla koko ajan täydessä pelikunnossa."