Oulu Kullan kimallus ei näytä himmenevän, vaan kultaraaka-aineen hinta jatkanee vielä pitkään nousuaan, vaikka toukokuun loppua kohti onkin koettu pieni kurssiniiaus. Toukokuun lopussa kulta maksoi 16,41 euroa grammalta Lontoon metallipörssissä. Kurssi on taittunut alaspäin toukokuun puolivälistä, jolloin käytiin 18 eurossa. Maailmanmarkkinoilla kullanhinta on silti selvästi pitkän ajan keskiarvoa ylempänä ja korkeimmillaan sitten vuoden 1980 hintapiikin.
"Hintakehitys on aaltoliikettä. Kullan hinta on ollut varsin alhainen, ja nyt ollaan nousukäyrässä. Nousu on ollut poikkeuksellisen rajua, mutta muutaman viikon se on tasaantunut", kertoo Suomen kultaseppien liiton puheenjohtaja Pekka Kulmala.
Kulmala uskoo, ettei kullan hinta lähde laskuun, vaan jatkaa nousuaan vuoden loppua kohti. Hän pitää todennäköisenä, että troy-unssi ylittää jossain vaiheessa 700 Yhdysvaltain dollaria. Tällä hetkellä hinta on noin 650 taalaa. Troy-unssi tarkoittaa 31,1:tä grammaa puhdasta 24 karaatin kultaa.
"Kultaa on aina pidetty turvasatamana, johon on uskallettu sitoa pääomaa. Maailmalla liikkuu tällä hetkellä hirveästi irtonaista rahaa", Kulmala toteaa.
Jalometallin arvostukseen vaikuttaa monia tekijöitä, joista Kulmala mainitsee maailman epävarmuuden. Kultaa pidetään osakkeita varmempana pääoman arvon säilyttäjänä, sillä sen hinta ei yleensä hetkessä romahda, vaan muutos tapahtuu pitkissä sykleissä. Kullan hintaa on nostanut muun muassa inflaatiopelko ja sijoittajien suojautuminen inflaatioriskiltä. Kultaa on kautta aikojen käytetty suoja-aitana valutaan arvostuksen heikkenemistä vastaan. Hintaa nostaa myös kullan kiihtynyt kysyntä Kiinassa ja muualla Aasiassa.
"Talouskasvu on ollut voimakasta varsinkin Aasiassa, jossa jengi vaurastuu vauhdilla, ja haluaa tuoda esille vaurastumisensa. Hankkimalla statussymboleita, kuten kalliita jalokivikoruja, voidaan näyttää omaa hyvinvointia", Helsingissä kultasepänliikettä pitävä Pekka Kulmala kuvailee.
Raaka-aineen hinta on näkynyt jo kultasepäntuotteiden kuluttajahinnoissa muutaman prosentin nousuna.
Kultakaupassa raaka-aineen hinnan vaikutus loppuhintoihin ei ole suuren suuri. Koruihin käytettävän materiaalin määrä on melko pieni. Lisäksi tuotteiden loppuhintaan vaikuttavat muut seikat, kuten työn laatu ja määrä, valmistuskustannukset ja metallien lisäksi käytetyt materiaalit, kuten jalokivet.
Korubisnes kävi aallonpohjassa 90-luvun laman aikaan. Uusi nousu on jatkunut vuosikymmenen, ja nyt alan yritykset voivat Kulmalan mukaan taloudellisesti hyvin.
"Se ei johdu niinkään materiaalin hinnasta. Kuluttajat ovat olleet valmiimpia hankkimaan jalometallituotteita ja koruja. On huomattu, että yksilöllisiin koruihin kannattaa sijoittaa."
Alan tulevaisuus ja tämän vuoden kasvuluvut näyttävät Pekka Kulmalan mielestä erinomaisilta.
"1980-90-luvulla ala totutti kuluttajat ostamaan vain 'alennusprosentteja'. Nyt tulevaisuus näyttää valoisalta myös kultasepänalan kulttuurimuutoksen ansiosta."
Tällä Kulmala tarkoittaa alan tarjonnan monipuolistumista ja muuttumista yksilöllisemmäksi.