Kul­ku­yh­tey­des­tä kuuma kysymys

Kalevan tietoisku Ylivieskan Kasarmista eteni lähes loppuun saakka yksituumaisesti yhdessä asiassa. Tehtiinpä rautatieläisten asuinalueena toimineelle alueelle mitä tahansa, kukaan keskiviikon 70-henkisestä keskustelijajoukosta ei halunnut hävittää sitä kokonaan.

Ylivieskalainen Maire-Liisa Salmela piti väkevän puheenvuoron Kasarmin säilyttämisen puolesta. ”Myös ratapihan alikulku tarvitaan, että keskusta eläisi”, Salmela myönsi.
Ylivieskalainen Maire-Liisa Salmela piti väkevän puheenvuoron Kasarmin säilyttämisen puolesta. ”Myös ratapihan alikulku tarvitaan, että keskusta eläisi”, Salmela myönsi.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kalevan tietoisku Ylivieskan Kasarmista eteni lähes loppuun saakka yksituumaisesti yhdessä asiassa. Tehtiinpä rautatieläisten asuinalueena toimineelle alueelle mitä tahansa, kukaan keskiviikon 70-henkisestä keskustelijajoukosta ei halunnut hävittää sitä kokonaan.

Viisi minuuttia ennen kaksituntisen tilaisuuden loppua sopuisaan rintamaan iskeytyi aukko. Ylivieskalainen Martti Matikainen ilmaisi kyllästymisensä alueen vähitellen rapistuviin hirsirakennuksiin. "Ne joutaisivat jyrän alle, olisivat joutaneet jo kauan sitten. Suojelijat ovat olleet kehityksen jarruna pitkään", Matikainen julisti.

Illan suurimmat suosionosoitukset keräsivät kuitenkin 1900-luvun alussa rakennetun Kasarmin puolustajat. Kasarmin tulevaisuus nähtiin joko asuin- tai pienyritysalueena. Puolustajia riitti sekä viisihenkisessä paneelissa että tietoiskun yleisössä.

Paneelissa istuivat Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouko Hannula (kesk.), yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Asko Männistö, Pro Kasarmi

-liikkeen aktiivi Kaisa Uusioja, Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston dosentti Anu Soikkeli ja Suomen kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen.

Marssijärjestys kyseenalainen

Kiivainta köydenvetoa Kalevan tietoiskussa käytiin rautatien alitse suunnitellun kulkuväylän paikasta. Ylivieskan kaupunginvaltuusto saa maanantaina käsiteltäväkseen ehdotuksen, jossa alitus halkaisee Kasarmin kahtia. "Se hajottaisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden", Kaisa Uusioja linjasi.

Kasarmin keskeltä kulkeva alitus sai uuden näkökulman Heikki Kukkosen puheenvuorosta. "Kaava-asioista ei lain mukaan saa päättää ennen kuin kaava on valmis", Kukkonen sanoi.

Koska Kasarmille ei ole laadittu kaavaa, ei sinne tämän näkemyksen mukaan saisi rakentaa alitustakaan. Valtio voisi valittaa asiasta ja kaataa koko hankkeen.

Samasta asiasta mainitsi myös valtuutettu Kalle Luhtasela (kesk.), joka nosti esille mahdollisuuden rakentaa ramppeja valtatieltä keskustaan.

Asiakasvirrat halutaan keskustaan

Yli viisi miljoonaa euroa maksavan alituksen rakentamista perustellaan liikenteen sujuvuuden parantamisella sekä asiakasvirtojen ohjaamisella keskustaan. "Tavoitteena on keskustan ja Savarin kasvavan kauppa-alueen liittäminen toisiinsa. Kärkkäisen suunnalla asioivien pitää nyt tulla mutkan kautta keskustaan", Jouko Hannula valitteli nykytilannetta.

Myös Asko Männistö oli sitä mieltä, että kaupan kehittyminen on turvattava: vain se takaa kaupungin elävyyden jatkossa. Heikki Kukkonen kiisti, että autoliikenne tarvitsisi uutta rautatien alitusta. "Tällaiset alikulkurakennelmat ovat tuiki tarpeettomia, niihin ei ole perusteita. Liikennejärjestelyihin täällä on tarvetta vain kevyen liikenteen edistämisessä", yhdyskuntasuunnittelijana elämäntyönsä tehnyt Kukkonen huomautti.

Rakennettiinpa alitus tai ramppiratkaisu, jokin päätös Kasarmin tulevaisuudesta pitäisi tehdä. "On vaarana, että Kasarmi häviää, jos siihen ei kiinnitetä huomiota. Minusta sen aika olisi nyt", Anu Soikkeli kehotti.

Ilmoita asiavirheestä