Pääkirjoitus

Kul­je­tus­ten kil­pai­lu auki

Yhteiskunnan tukemien autokyytien nykyistä laajempi kilpailuttaminen ja eri palveluiden yhdistelyt toisivat tullessaan miljoonasäästöt sekä valtiolle että kunnille.

Yhteiskunnan tukemien autokyytien nykyistä laajempi kilpailuttaminen ja eri palveluiden yhdistelyt toisivat tullessaan miljoonasäästöt sekä valtiolle että kunnille.

Kilpailun vapautuminen näkyy ja tuntuu liikenteessä alentuneina lippujen hintoina, mistä kuluttajat ovat päässeet nauttimaan viime vuosina.

Myös julkisella sektorilla kuljetuksia on kilpailutettu ja saatu tällä tavoin pidetyksi kustannuskehitystä edes jollain tavalla aisoissa. Silti menot tuppaavat kasvamaan koko ajan.

Paljon on vielä tehtävissä. Kuntien ja Kelan maksamat kyydit hoidetaan vielä luvattoman tuhlailevasti. Miljoonasäästöjä tulisi sekä valtiolle että kunnille, jos eri palveluja yhdistettäisiin ja kuljetuksia avattaisiin laajemmalle kilpailulle. (Kaleva 9.1.)

Yhteiskunta maksaa koululaisten koulukyytejä sekä vanhusten, vammaisten ja sairaiden kuljetuksia sekä tukee kannattamatonta joukkoliikennettä syrjäseuduilla. Tukiviidakko on tavattoman laaja. Ilman kuljetusten avustamista moni syrjäkulma tyhjenisi nykyistä vauhdikkaammin.

Joukkoliikenteen tukemiseen uppoaa vuodessa noin miljardi euroa veronmaksajien varoja. Summa on niin suuri, ettei ole yhdentekevää, miten se suunnataan. Säästöjä etsittäessä on itsestään selvää, että katse kohdistetaan myös tähän menoerään.

Pitkän aikaa on puhuttu eri kuljetuspalveluiden yhdistämisistä. Jotain tällä suunnalla on tehty, mutta paljon on vielä tehtävissä. Ei ole mieltä siinä, että samalla peräkulmalla pyörivät yhtä aikaa sekä taksit että bussit kuljettaen yhteiskunnan eri kukkaroista tuettuja asiakkaita samaan suuntaan. Tällaiseen ylellisyyteen ei ole enää varaa ja vaikka olisikin, järkeä siinä ei ainakaan ole.

Toki on selvä asia, ettei kaikkia kuljetustarpeita pystytä hoitamaan samalla autolla ja samaan aikaan. Tarpeiden kirjo on niin moninainen.

Osassa kuljetuksista tarvitaan lisäksi erityiskalustoa. Suurin osa kuljetettavista vaatii kuitenkin vain pääsyn paikasta toiseen. Tämä tarve pitäisi kyetä kartoittamaan nykyistä tarkemmin, sillä siihen sisältyy mahdollisuus järkeistää toimintoja.

Yhteiskunnan tukea tarvitaan jatkossakin. Markkinavoimien armoille kaikkien kulkemisia ei voida jättää, sillä silloin osa tuen piirissä nyt olevista ihmisistä jäisi kokonaan kuljetusten ulkopuolelle.

Kuljetukset hoituvat ilman tukeakin, mutta tällöin kaikki kustannukset kaatuvat asiakkaan maksettaviksi. Tähän kaikilla keskuksista kaukana asuvilla ei ole varaa.

Tärkeää on tunnistaa, että kuljetukset voidaan hoitaa toisella tavalla kuin ne tähän saakka on tehty. Uuden järjestelmän luominen vaatii toisenlaista ajattelua, jota varsinkin nyt talouden kiristyessä tarvitaan.

Kilpailu julkisista kuljetuksista on avattu. Täysi hyöty kilpailusta päästään mittamaan vasta sitten, kun puututaan tapaan järjestää kuljetuksia. Tällöin avautuu mahdollisuus purkaa päällekkäisyyksiä ja saada sitä kautta lisäkatetta tukieuroille.

On ymmärrettävää, että jokainen kuljetusalan yrittäjä pyrkii varjelemaan etujaan. Yhteiskunnan velvollisuus puolestaan on huolehtia veroeurojen käyttämisestä taloudellisesti järkevimmällä tavalla.