Fray Bentos Radio soittaa espanjankielistä iskelmää, kun uruguaylainen taksikuski lähtee ohitukseen urautuneella maantiellä. Botnian tehtaalle puuta vievä rekka ilmestyy heiluen peruutuspeiliin, ja kuski aloittaa palopuheen alueen muuttuneesta liikenteestä.
"Yksi huolenaihe on, miten nämä tiet kestää. Niiden pohjarakenteet eivät ole riittävät", Botnian Uruguayn hankkeen johtaja Timo Piilonen sanoo myöhemmin sellutehtaalla.
"Ihan kuin Suomessa tulee urat nastoista, niin täällä ne tulevat, kun tie lämpiää ja rekka ajaa siinä päällä."
Botnian tehdas Uruguayssa tarvitsee täyteen tuotantoon päivittäin noin 300 rekka-autollista puuta. Rekat ajavat eukalyptusviljelmiltä tehtaalle keskimäärin hieman yli 200 kilometriä.
"Aikanaan kuljetusmatka tulee olemaan hieman yli sata kilometriä. Tällä hetkellä matka on enemmän, koska puuta tulee enemmän yksityisiltä maanomistajilta", Piilonen sanoo.
Kuljetus on suurin kustannuserä nopeakasvuisesta puuraaka-aineesta. Kuljetuksen hinta nousee entisestään, jos Botnia joutuu kustantamaan alueen tiestön ylläpitoa.
"Etelä-Amerikassa yhteiskunnan odotukset yrityksiä kohtaan ovat erilaiset. Työnjako yritysten ja julkisen vallan välillä ei ole selkeä", Piilonen sanoo ja myöntää, että paineita tiestön suhteen on.
Yhteiskunnan korostuneet vaatimukset liittyvät perusinfrastruktuurin lisäksi koulutukseen, työmatkoihin, kulttuuriin, asuntoihin, terveydenhuoltoon ja oikeudellisiin vastuisiin.