Venäjän öljynvienti kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä. Tärkein tuotantoalue on Länsi-Siperia, mutta pumppaukset lisääntyvät myös Pohjois-Venäjän länsiosassa Nenetsiassa ja sen merialueella, arvioi professori Aleksei Mastepanov Gazpromin tiede- ja ympäristöhallinnosta. Öljyn ja kaasun kuljettamiseen tarvitaankin uusia menetelmiä sekä mantereella että merellä.
Kuljetukset ovat Pohjois-Venäjän nopeasti kasvavan tuotannon pullonkaula jo nyt. Nenetsiasta Etelä-Venäjälle vievä öljyputki ei enää vedä kaikkea sitä öljyä, jota tundralta pumpataan. Niinpä yhä suurempi osa öljystä laivataan Murmanskin kautta lännen markkinoille. Laivakuljetuksia varten Pohjois-Venäjän rannikolle tarvitaan uusia terminaaleja ja niihin vieviä öljyputkia.
Murmanskiin valtava vastaanottosatama
Nenetsien autonomisen alueen rannikolla on nyt kaksi terminaalia, toinen Kolgujevin saarella ja toinen Varandeissa alueen itäosassa. Kolgujevin terminaalia voidaan käyttää vain kesäisin noin neljän kuukauden ajan, mutta Varandein terminaali toimii ympäri vuoden vaikeasta jäätilanteesta huolimatta.
"Se on maailman ensimmäinen ja ainoa arktinen terminaali", kehuu omistajayhtiö Murmansk Shipping Companyn (MSC) terminaaliosaston johtaja Nikolai Loginov.
Varandein terminaalin rakentaminen alkoi vuonna 1999, työssä oli mukana norjalainen Hitec. Siihen varastoidaan tänä vuonna kolme miljoonaa ja myöhemmin viisi miljoonaa tonnia öljyä. Terminaalin lopullinen kapasiteetti voi nousta 30 miljoonaan tonniin.
Varandeissa öljy pumpataan noin 20000 tonnin tankkereihin, jotka kuljettavat sen Murmanskiin. Sitä isommat alukset eivät pysty liikennöimään rannikon matalissa vesissä. Murmanskissa öljy siirretään suuriin tankkereihin, jotka kuljettavat sen Norjan rannikkoa pitkin Länsi-Eurooppaan Rotterdamiin ja Yhdysvaltoihin.
MSC:llä on Kuolavuonossa uusi lastauspaikka, jossa voidaan käsitellä vuodessa 5,4 miljoonaa tonnia öljyä. Paikalla on ankkurointi- ja lastauspoijut jopa 150000 tonnin tankkereille.
"Seuraava askel on rakentaa Murmanskiin terminaali, johon öljy johdettaisiin putkea pitkin Länsi-Siperiasta", Loginov kertoo.
Lukoil, Sibneft, Yukos ja TNK ovat jo tehneet alustavan sopimuksen putkesta. Hanke on hyvällä pohjalla ja Loginov uskoo sen houkuttelevan myös muita yhtiöitä. Hänen mukaansa Venäjän hallitus on valmis tutkimaan myös sitä mahdollisuutta, että valtion sijasta yksityiset yhtiöt rakentaisivat Siperian putkilinjan.
Myös Murmanskin terminaalissa olisi mukana useita yhtiöitä. Sen kautta kulkisi vuodessa länteen 100 miljoonaa tonnia öljyä. Rannikolle suunnitellaan myös kolmatta, 30 miljoonan tonnin terminaalia. Se tulisi jäättömälle rannikolle Svetoinosen niemeen, Kaninin niemimaan ja Kolgujevin saaren väliin.
Ydinsukellusvene
yksi kuljetusvaihtoehto
MSC:lla on viiden arktisen aluksen tankkerilaivasto, jonka lisäksi se on vuokrannut kuusi tankkeria. Kaikissa yhtiön tankkereissa on kaksoispohja. Laivaston kokoluokka on 15000-20000 tonnia, mutta yhtiö aikoo nostaa sen 130 000 tonniin.
MSC on erikoistunut öljyyn, mutta kuljettaa myös kaasua Ob-joelta. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia LNG-kaasun kuljetuksiin.
Loginovin mielestä arktisen alueen öljykuljetuksiin voitaisiin käyttää myös ydinkäyttöisiä sukellusveneitä. Yhteen sukellusveneeseen voitaisiin tankata 10000 tonnia öljyä. "Se ei ole tämän päivän kysymys mutta ehkä siinä on ideaa", Loginov arvioi.
Venäläiset olivat mukana jo silloin, kun amerikkalaiset selvittelivät samaa asiaa 70-luvulla. "Tänään se olisi tosin hyvin kallista eikä turvallisuuttakaan ole vielä mietitty."
Putkien lisäksi
tarvitaan tankkereita
Arkangelin maakunta on yksi Venäjän johtavista öljy- ja kaasualueista ja siihen kuuluvassa Nenetsien autonomisessa piirikunnassa on avattu jo 80 kenttää. Alueella on noin 3,6 miljardin tonnin polttoainevarat.
Maaherra Anatoli Jefremovin mukaan Länsi-Siperiasta Murmanskiin johtavalle öljyputkelle on tarjolla kaksi vaihtoehtoista reittiä.
Toinen kulkisi pohjoisessa Vienanmeren ja Kuolan niemimaan poikki, toinen kiertäisi Vienanmeren eteläpuolelta Komin ja Karjalan kautta.
Reitistä päätetään vasta sitten, kun tekniset ja taloudelliset ongelmat on ratkaistu.
Jefremovin mukaan Barentsinmeressä sijaitsevan Shtokmanovskojen kaasukentän rakentaminen alkaa vuonna 2007 ja kaasu tuodaan putkella Kuolan rannikolle.
Kaasu onkin Venäjän tärkein resurssi seuraavat 30 vuotta, Mastepanov arvioi.
Tärkein tuotantoalue on Siperia, uusia kenttiä avataan varsinkin Jamalin niemimaalla.
Osa kaasusta nesteytetään ja kuljetetaan ehkä ydinkäyttöisillä sukellusveneillä. Kaasua varten tarvitaan myös Länsi-Eurooppaan kulkeva aivan uusi putkilinja.
Länsi-Siperia sekä Arkangelin maakunta ja sen merialue ovat tärkeimpiä öljyn tuotantoalueita. Suuri osa tuotannosta joudutaan kuljettamaan tankkereilla.
Aleksei Mastepanov uskoo, että Venäjällä on varmasti käytössään uusi jääluokan kaksirunkoinen tankkerilaivasto sitten, kun öljyn ja nesteytetyn kaasun vientikuljetukset toden teolla alkavat.
Uusi öljyputki
Itä-Siperiasta Kiinaan
Kaikkea ei kuitenkaan pystytä kuljettamaan venäläisillä tankkereilla.
"Valtion valvonta (tankkerikuljetuksissa) on herkkä asia, sillä moni liikemies ajattelee markkinatalouden arvoin", Mastepanov toteaa.
Hän arvioi Venäjän tarvitsevan uuden öljyputken myös Itä-Siperiasta Kiinaan, josta jatkoyhteydet toimisivat eteenpäin muualle Aasiaan ja Yhdysvaltojen länsirannikolle.