Taivalkosken metsäoppilaitos järjesti keskiviikkona 40-vuotisjuhlaansa liittyen näyttävän koneparaatin läpi kirkonkylän. Järeät koneet olivat osaavissa käsissä, mutta riittääkö taitavia kuljettajia metsätalouden tarpeisiin tulevaisuudessa, on avoin kysymys.
Vaikka koneenkuljettajan ammatin houkuttavuuden parantamistarpeeseen on kiinnitetty erityistä huomiota vuoteen 2010 ulottuvassa kansallisessa metsäohjelmassakin, ammattitaitoisen työvoiman puute on uhkana yhä. Asiasta muistutti myöhemmin päivällä oppilaitoksen juhlaseminaarissa puhunut Metsähallituksen pääjohtaja Jan Heino.
Jotta päteviä metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajia saataisiin riittävästi, tarvitaan myös jatkossa monenlaista yhteistyötä metsäalan eri toimijoiden välillä, Heino sanoi. "Kun seuraavaa kansallista metsäohjelmaa tänä vuonna ruvetaan muotoilemaan, näen selvää tarvetta syventyä teknologiaosaamisen ja koneellistamisen tuleviin haasteisiin."
Hän katsoi, että ammatin kiinnostavuuden lisäämiseksi kuljettajille tulisi tarjota asialliset työolot, mitkä syntyvät pitkälle koneiden hyvän ergonomian kautta. Esimerkiksi tärinä on vieläkin ongelma monessa työlajissa.
"Kehitystä on tapahtunut, mutta toivomme, että konevalmistajat tekevät työtä edelleen tilanteen parantamiseksi." Vuoden kouluna edellispäivänä palkittu Taivalkosken metsäoppilaitos on kouluttanut koneenkuljettajia myös Heinon mielestä esimerkillisellä tavalla. Alan opinahjot voisivat kuitenkin ottaa nykyistä vahvemman roolin työmenetelmien ja koneiden käyttöön liittyvien kehittämisprojektien kokoajina ja rahoitusten hakijoina.
"Mikäli aihe tukee Metsähallituksen tavoitteita, osallistumme mielellämme metsäoppilaitoksen koordinoimaan kehittämisprojektiin", hän lupasi.
Heino kiinnitti huomiota siihen, että koneenkuljettajien välillä on havaittu isoja tuottavuuseroja. Pulman poistamisessa koulutuksen oppilasvalinnan ja opetuksen sisällöllinen kehittäminen ovat hänen mukaansa ratkaisevassa asemassa.
Seminaarin parillesadalle kutsuvieraalle kemiallisen metsäteollisuuden näkymistä esitelmöinyt johtaja Pertti Pietinen UPM-Kymmenestä uskoi alan rakennemuutoksen jatkuvan kannattavuuden parantamiseksi.
Siihen pakottaa etenkin puuraaka-aineen riittämättömyys kotimaassa ja uudet, Suomen ulkopuoliset kuitulähteet muun muassa Etelä-Amerikassa, mitkä tekijät rajoittavat nyt alan kehitystä.Pietisen lääke tilanteeseen oli se, että tuotantokustannukset pitää sopeuttaa markkinahintatasoon. "Esimerkiksi UPM voi kehittää toimintaansa ja luomaan ympärilleen hyvinvointia vain, jos liiketoiminta on kestävällä taloudellisella pohjalla", hän viestitti.
