Metsähallituksen hakkuutyömaalla Taivalkosken Kylmälässä lumitykky pölisee komeasti, kun vielä tehtaan maalille tuoksahtava hakkuukone kaataa puita.
Maallikostakin työ näyttää hieman takkuiselta. Taivalkosken metsäoppilaitoksen va. yksikönjohtaja Jouko Karjalainen sanoo, että kone on niin uusi, ettei sen hanikoita tunne edes kokeneet opettajat.
Metsäoppilaitoksen opettaja Sakari Vasalampi opettaa hiljalleen hämärtyvässä korpikuusikossa kuusamolaiselle Teemu Palosaarelle, miten hakkuukone tottelee tietokonepeliä muistuttavia hipaisunäppäimiä.
Metsäalaa vuosia uhkaavan kuljettajapulan nujertaminen on vielä takkuisempi urakka kuin huipputekniikalla varustetun hakkuukoneen käytön opettelu.
Koulutuskaan ei
poista ongelmia
Kuljettajapulaan on luvassa helpotusta, sillä viime keväänä metsäoppilaitosten ja alan yritysten kova markkinointi on tuottanut nopeasti tulosta. Koko maan metsäoppilaitoksissa koulutus pyörii nyt täysillä, mutta senkään ei uskota riittävän paikkaamaan lähivuosina metsäalaa uhkaavaa kuljettajapulaa.
Taivalkosken metsäoppilaitokselle tulijoita oli niin paljon, että koulutukseen otettiin viime syksynä yksi ylimääräinen luokka.
Jouko Karjalainen kertoo, että kolmen luokan opetus viedään poikkeuksellisesti läpi vain yhden kerran. Perus- ja erikoistumisjaksot kestävät kolme vuotta.
"Meiltä loppuvat leimikot ja kalusto. Ei ole mielekästä lisätä kallista kalustoa 1-2 vuoden hyvän hakijatilanteen vuoksi", Karjalainen perustelee.
Taivalkosken oppilaitoksen suosiosta kertoo hyvin se, että koululla on opiskelijoita 38 kunnasta. Kuljettajakoulutuksessa on 157 oppilasta.
Koneyrittäjien liiton aluepäällikkö Markku Törmänen sanoo, että uutta puhtia saanut koulutus helpottaa alan ongelmia lähivuosina, mutta lopullista lääkettä kuljettajapulaan siitä ei ole.
Törmänen laskee, että tulevaisuudessa metsäkoneisiin tarvitaan vähintään 300-400, kovimpien arvioiden mukaan jopa 500 uutta kuljettajaa vuosittain.
Maan kahdeksasta oppilaitoksesta kuljettajia valmistuu vuosittain noin 300, mutta heistä osa hakeutuu jatko-opintoihin tai muille aloille. Vaikka aikuiskoulutuksella saadaan noin 100 kuljettajaa muilta aloilta, eläköitymisen ja harvennushakkuiden kasvun vuoksi kuljettajapula on pysyy uhkana lähivuosina.
"Työssäoppimisjaksoille koulut ovat saaneet hyvin harjoittelupaikkoja ja oppilaitoksilta kysellään jatkuvasti kuljettajia työhön. Nämä ovat jo nyt merkkejä kuljettajapulasta", Markku Törmänen sanoi.
Maanrakennuksessa kuljettajapula uhkaa samalla tavalla kuin metsässäkin.
Taivalkosken metsäoppilaitoksen maarakennuskoulutuksen osastonjohtaja Osmo Pyykkönen kertoo, että työssäoppimisjaksoilla oppilaille löytyy yrityksistä niin hyvin paikkoja, ettei koulun omien koneiden ohjaimiin tahdo riittää ajajia.
Viime keväänä ensimmäisen kerran kaikkien aloitetun metsäoppilaitosten yhteisen kampanjan maksavat pääosin alan järjestöt ja yrittäjät. Uhkaava työvoimapula sai yritykset liikkeelle.
Jouko Karjalaisen mukaan 3-5 viiden vuoden kampanjaan on budjetoitu 300 000 euroa. Vuosittain jokainen mukana oleva koulu sijoittaa markkinointiin vain 1 000 euroa.