Koulukuljetusten määrä on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kyläkoulujen sulkemisten myötä.
Liikenneturvan Oulun aluetoimiston koulutusohjaaja Eero Kalmakoski sanookin, että kuljetusmäärien kasvu tuo paineita kuljetusten turvallisuuteen. "Tärkeintä on, että kunnilla on yhteiset laatutekijät ja pelisäännöt, joiden laatimisessa ovat mukana kaikki kuljetuksiin liittyvät tahot", Kalmakoski tähdentää.
Kalmakoski näkee yhdeksi merkittäväksi laatutekijäksi alkolukkojen asentamisen koulukuljetuksia suorittaviin ajoneuvoihin. Alkolukkojen käytöstä on olemassa liikenne- ja viestintäministeriön suositus, mutta kunnat ovat noudattaneet sitä laiskasti. Esimerkiksi Oulun läänissä ainoastaan Vihannin kunta on suosittanut alkolukon käyttöä.
Sielläkin alkolukko löytyy kuitenkin vain kahdesta pikkubussista.
Taksiliiton Oulun lääninyhdistyksen toiminnanjohtaja Olli Veijola arvelee, että tilaajapuoli eli kunnat eivät ilmeisesti kustannussyistä ole lähteneet suosittamaan alkolukkojen käyttöä. "Viime kädessähän tilaaja maksaa uudet kulut", Veijola sanoo. Alkolukko maksaa 1 000--2 000 euroa. Lisäksi käytön kuukausittaiset kulut ovat noin 150 euroa. Laitteen saa käyttöön myös leasing-menetelmällä.
Kaikki vöihin ja istumaan
Eero Kalmakosken mukaan kuljetusyrittäjät kokevat olevansa ainoita, joihin syyttävä sormi osoittaa, kun koulukuljetuksissa ilmenee epäkohtia. "Kysymys on kuitenkin laajasta kokonaisuudesta. Kuljetusyrittäjien lisäksi muun muassa kuljetettavat itse, lasten vanhemmat ja kuntien päättäjät ovat avainasemassa."
Koulukuljetusten taso nousi jälleen puheenaiheeksi, kun Pellossa poliisi tavoitti lokakuussa koululaisia kuljettaneen bussin, jonka tarkastuksessa todettiin vakavia puutteita. Pikkubussissa oli kuusitoista matkustajapaikkaa, joista kahdentoista turvavyöt olivat viallisia tai puuttuivat kokonaan. Lisäksi yksi istuin oli irti.
Koululaiskuljetuksia ohjataan liikenne- ja viestintäministeriön antamalla asetuksella. Uusin asetus tuli voimaan reilu vuosi sitten. Uutta on esimerkiksi se, että linja-autossa saa kuljettajan lisäksi olla enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Asetuksella kielletään myös selkä menosuuntaan asennetun henkilöauton takimmaisen istuinrivin käyttö koulukuljetuksissa. Kielto koskee 1. päivä maaliskuuta 2007 ja sen jälkeen käyttöön otettuja autoja.
Liikkuvan poliisin Pohjois-Suomen osaston liikennepoliisitarkastajan Jarmo Rintasen mukaan koulukuljetusten turvallisuudessa on menty parempaan suuntaan. Poliisi valvoo kuljetuksia muun valvonnan ohessa.
"Aikaisemmin meille tuli paljonkin viestejä koulukuljetuksien puutteellisuudesta, nykyisin vähemmän. Silti välttämättä vieläkään esimerkiksi kaikille autossa oleville ei löydy turvavöitä", Rintanen sanoo. Hän mainitsee, että erityisesti pienten lasten kuljetuksissa esiintyy myös käytännön ongelmia, kun kyydissä on asetuksen sallima maksimimäärä eli toistakymmentä henkeä. "Silloin kaikille ei välttämättä löydy turvaistuinta tai istuinkoroketta. Yrittäjille kysymys on aika isosta investoinnista ja toisaalta kaikki istuimet eivät edes mahtuisi sinne autojen penkeille", Rantanen toteaa.
Myös koulukuljetusten merkitsemisessä on havaittu puutteita. Koulukyydistä kertova kyltti on oltava paikoillaan heti, kun kyytiin astuu ensimmäinen kuljetettava. Kyltti on pidettävä siihen saakka, kunnes viimeinenkin kyyditettävä on astunut autosta ulos.