Venäjän ja Yhdysvaltain huippukokous jätti jälkeensä laihat tulokset. Jo keskiviikkona Venäjän uhkaus uusien ohjusten sijoituksesta Kaliningradiin palautti suhteet karusti arkeen.
Vladimir Putinin ja George W. Bushin tapaamisen kansainvälinen kuva-anti on varmasti sitä, mitä tapaamisen järjestäjät halusivatkin: kaksi rennon oloista presidenttiä tepastelee paitahihasillaan Bushin suvun yksityishuvilan nurmikolla. Presidentti Putin rapsuttaa naapuritalon koiraa.
Isä-Bush kyydittää presidenttejä komealla moottoriveneellään. Presidentti Putin esittelee kuvaajille virvelillä pyytämäänsä kalaa.
Leppoisasta ulkokuoresta huolimatta Mainessa käsiteltiin myös kovia poliittisia kysymyksiä. Osapuolten julkisuuteen antamien tietojen perusteella eteenpäin ei päästy oikeastaan missään kiistakysymyksessä. Kokouksen tärkeimmäksi tulokseksi näyttikin jäävän se, että kaksi valtionjohtajaa ylipäätään tapasivat.
Jos tunnelma suljettujen ovien takana oli samanlainen kuin kaksikon julkisissa esiintymisissä, arvonsa on silläkin. Ja vielä parempi on myös muun maailman kannalta, jos Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajat kokevat keskinäistä sielujen sympatiaa - josta presidentti Bush on puhunut.
Kaikkia keskustelujen teemoja ei välttämättä kerrottu julkisuuteen, mutta Yhdysvalloille kaksi tärkeää kysymystä eli Iranin ydinohjelman jarrutus sekä Keski-Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmä näyttävät olevan samassa jamassa kuin ennen tapaamista.
Putinin kommentit Iranin-kysymyksestä olivat pyöreitä toteamuksia, joiden mukaan merkkejä kiistan ratkeamisesta näyttäisi olevan ilmassa. Bush ei ilmeisesti saanut Venäjältä lupausta tiukasta yhteisestä rintamasta siinä tapauksessa, että Iranin ydinvoimaohjelma todella muuttuu ydinaseohjelmaksi.
Kiistassa Tshekkiin ja Puolaan mahdollisesti rakennettavasta ohjuspuolustusjärjestelmästä Iranin uhkaa vastaan ei siitäkään päästy sopuun. Putin ja Venäjä eivät edelleenkään niele ajatusta maan rajojen lähelle tuotavista ohjuksista ja tutkasta. Jo aiemmin Putin ehdotti, että Venäjä ja Yhdysvallat voisivat hoitaa valvonnan yhdessä Azerbaidzhanilta vuokrattavalla tutkalla.
Nyt hän täydensi ehdotusta ajatuksella, että ennakkovaroitusjärjestelmän osaksi voitaisiin rakentaa tutka myös Venäjän eteläosiin. Putin mainosti ideaa todeten, että se tiivistäisi maiden strategista kumppanuutta.
Ainakaan vierailun päätteeksi pidetyn tiedotustilaisuuden perusteella Bush ei tähän koukkuun tarttunut. Olisikin todellinen yllätys, jos Yhdysvallat suostuisi järjestelyyn. Nato-maat Tshekki ja Puola ovat sille paljon varmempia vaihtoehtoja.
Jo keskiviikkona nähtiin ensimmäiset merkit huipputapaamisessa rakennetun aurinkoisen kulissin halkeamista. Venäjän varapääministeri ja Putin seuraajaksi veikkailtu Sergei Ivanov kertoi maansa seuraavan vedon ohjuskiistassa: jos Yhdysvallat tuo ohjuksensa ja tutkansa Puolaan ja Tshekkiin, Venäjä uhkaa sijoittaa uusia ohjuksia Puolan naapuriin Kaliningradiin.
Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet tuskin lämpenevät ennen Venäjän ensi maaliskuun presidentinvaaleja. Putinin on pyrittävä osoittamaan, että nykyisen linjan jatkuminen on Venäjällä välttämätöntä. Vakuuttelussa tarvitaan sekä sisäisiä että ulkoisia uhkia.
Yhdysvaltojen puolella tulevat presidentinvaalit saattavat tuoda muutoksen ohjuspuolustuksen tavoittelussa. Huonossa tapauksessa sama kiista jatkuu tulevien johtajienkin kaudella.