Luontoaktivistit haluavat Hyrynsalmen Kukkurin jutusta ennakkoratkaisun korkeimmalta oikeudelta (KKO), koska sen aiempi vastaavanlaiseen kansalaistoimintaan liittyvä ratkaisu liittyy Koijärven tapahtumiin.
KKO tuomitsi vuonna 1983 Koijärven aktivistit pakottamisesta. Kansalaistottelemattomuus ei tuolloin ollut sellainen peruste, joka olisi poistanut rangaistavuuden.
"Olen tyytyväinen, että Kajaanin käräjäoikeus istuu tätä juttua vahvennetussa kokoonpanossa, koska on vihdoin aika arvioida uudelleen, voiko tällainen kansalaistoiminta olla nykyisten perusoikeuksien aikana pakottamista", totesi häirinnän myöntäneen kahden nuoren asianajaja Simo Ellillä.
Myös muiden vastaajien asianajajat Tiina Haapa-aho ja Kirsi Tarvainen totesivat, että Koijärven tapausta ei voida soveltaa Kukkuriin.
He nostivat painokkaasti esille myös luonnonsuojelun arvot, jotka metsähallitus oli heidän mukaansa unohtanut tai ei halunnut huomioida niitä.
"Jokainen tuli yksityishenkilönä paikalle eli toiminta ei ollut suunnitelmallista kuten syyttäjä väittää. Viimekädessä asiassa oli kysymys rikosoikeudellisesta pakkotilasta. Kun kirjelmöintiin ei enää ollut mahdollisuuksia oli näiden henkilöiden pakko mennä paikan päälle", sanoi Haapa-aho.
"Jo mielenosoittajien saapuminen keskeytti hakkuut koneen 50 metrin turva-alueesta riippumatta. Tunkeutuminen ja passiivinen oleskelu alueella eivät ole väkivaltaa, joten pakottamisen tunnusmerkistö ei täyty. Se edellyttää joko oikeudetonta väkivaltaa tai uhkailua", totesi puolestaan Tarvainen.
Kihlakunnansyyttäjä Jorma Mikkonen vaati kaikille 13 vastaajalle tuomiota pakottamisesta, josta voi seurata sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Syyttäjän mukaan vastaajien tekoa korosti ympäristöjärjestön Greenpeacen mukana oleminen, joka myös johti neljän ulkomaalaisen henkilön - kahden tanskalaisen, yhden ruotsalaisen ja yhden hollantilaisen, syytteeseen. Hollantilaista tosin ei saatu haastettua maanantaina alkaneille käräjille.
"Toiminta oli organisoitu hyvin. Yksittäisten henkilöiden ei olisi onnistunut pysäyttää hakkuut käytännössä kolmen kuukauden ajaksi. Pakottamisrikos täyttyi, kun vastaajat tulivat metsäkoneiden turvaetäisyyden sisäpuolelle, osa kiipesi niiden päälle ja yksi kiinnitti itsensä käsiraudoilla koneeseen. Lisäksi vastaajat kieltäytyivät tottelemasta koneenkuljettajan antamia poistumiskäskyjä ja työn tekemistä estettiin myös kahlitsemalla koneita ja lukitsemalla niiden ovia", Mikkonen korosti.
Syyttäjä nosti käräjillä hihastaan myös vaihtoehtoisen syytteen avunannosta pakottamiseen, jonka kaikki vastaajat kiistivät ja kummeksuivat syyttäjän tekoa.
Korvauksetkin kiistettiin
Korvausten osalta vastaajien leiri jakautui. Simo Ellilän päämiehet olivat valmiita myöntämään osia vaadituista korvauksista oikeiksi, mutta muut kiistivät sekä vahingonkorvausten perusteet että niiden määrät.
Metsähallitus vaati vastaajia korvaamaan yhteisvastuullisesti työntekijöidensä palkka- ja matkakuluja yhteensä 3 590,90 euroa sekä Kukkurin leimikossa urakoineelle Metsäkoneyhtymä Esko Tauriainen Oy:lle maksetut kulut 9 609,22 euroa hakkuuvalmiuden ylläpidosta. Metsäkoneyhtymä vaati puolestaan 19 051,20 euron korvausta kalliin metsäkoneen seisottamisesta kahdeksan päivän ajan sekä yrityksen metsäkoneenkuljettaja 835,88 euroa samatta jääneistä palkoista ja ylimääräisistä matkakuluista. Vastaajia vaaditaan korvaamaan myös kaikki oikeudenkäyntikulut.
"Meillä oli aluksi Kukkurissa aluksi kolmen miljoonan markan monitoimikonekone. Kun se seisoi kahdeksan päivää, pyöri vekseli nopeammin kuin akseli", vertasi Esko Tauriainen.
Oikeudenkäynti jatkuu tänään kuuden todistajan kuulemisella.
Kukkuri ei enää kiinnosta järjestöjä
Kiistanalainen Kukkuri on jo kaluttu luu eivätkä hakkuut siellä enää kiinnosta luontojärjestöjä. Parhaillaankin Kukkurissa on hakkuut menossa, ja töitä on tehty luontojärjestöjen iskujen jälkeen joka vuosi.
Kukkuri oli luontojärjestöjen kartoilla niitä alueita, jotka eivät mahtuneet Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaan, mutta joissa oli luontoarvoja.