Kuk­ko­nen: Hyvä pelaaja loistaa pie­nes­sä­kin kau­ka­los­sa

Vancouverin olympialaisten jääkiekkoturnauksessa pelataan Euroopan kenttiä ahtaamassa NHL-kaukalossa. Leijona-puolustaja Lasse Kukkosen mielestä hyvät pelaajat ja joukkueet pärjäävät joka tapauksessa -- oli kaukalon koko mikä tahansa.

Lasse Kukkonen keräsi keväällä 2006 tukun mitaleja.
Lasse Kukkonen keräsi keväällä 2006 tukun mitaleja.
Kuva: Satu Riskilä

Vancouverin olympialaisten jääkiekkoturnauksessa pelataan Euroopan kenttiä ahtaamassa NHL-kaukalossa. Pelin luonne muuttuu hieman Euroopassa pelattaviin otteluihin verrattuna, mutta nykyään asialla on entistä vähemmän painoarvoa.

Leijona-puolustaja Lasse Kukkosen mielestä hyvät pelaajat ja joukkueet pärjäävät joka tapauksessa – oli kaukalon koko mikä tahansa.

– Toki meidän pitää ottaa pienetkin jutut huomioon, mutta muut asiat ovat Suomen menestyksen kannalta tärkeämpiä kuin kaukalon koko. Kyse on hienosäädöstä, uutta ja mullistavaa NHL-kaukaloissa ei nykypelaajille oikeastaan ole, Kukkonen sanoo.

Tällä haavaa venäläisessä Omskissa leipänsä ansaitseva Kukkonen kiekkoili NHL-uransa aikana myös ”pikkuaskeissa”. Hän uskoo sopeutuvansa Vancouverin ahtaampaan kaukaloon kivuttomasti.

– Se vaatii totuttelua, mutta ehdimme vetämään joukkueen kanssa muutamat treenit, joissa ehtii varmasti sopeutumaan.

– Minulle sopeutuminen isosta kaukalosta pienempään käy helpommin. Toisinpäin se on ainakin minulle hankalampaa. Kun siirryin Pohjois-Amerikasta Venäjälle, tuntui siltä, että kentällä on pitkä matka joka paikkaan. Tuli myös sellaista ylimääräistä hätäilyä kiekottomassa pelissä, Kukkonen kertoo.

– Tykkään enemmän pikkukaukalosta. Ei tarvitse luistella niin paljon, voi luutia vaan sitä keskilinjaa, peruspakki piruilee.

Maalipaikat tulevat nopeammin

NHL-kaukalot ovat pääsääntöisesti muutaman metrin kapeampia kuin kentät Euroopassa. Lisäksi NHL-kaukalossa sini- ja punaviiva ovat lähempänä toisiaan, joten keskialue on pienempi kuin Euroopassa.

– Aikaa ja tilaa on vähemmän, Kukkonen tiivistää.

– Maalipaikat tulevat nopeammin kuin isossa kaukalossa. Vastustajan kiekonmenetyksen jälkeen maalipaikan rakentamisen pitäisi sujua rivakasti. Jos laidasta pääsee polkemaan eteenpäin, niin on jo hyvällä laukaussektorilla, Kukkonen jatkaa.

Kamppailukyky ja päävalmentaja Jukka Jalosen peräänkuuluttama pelirohkeus nousevat Vancouverissa arvoonsa. Lisääntyvä kontaktipeli johtaa lähes väistämättä kovempaan luisteluun, sillä taklauksiin ja niiden väistämiseen tarvitaan piirun verran sähäkämpää luistelua.

– Karvaaminen ja kiekollisen pelaajan painostaminen on helpompaa, kun etäisyydet ovat pienempiä, Kukkonen tietää.

Hyökkäyspelissä avainasia on suoraviivaisuus. Hyökkääjien ei kannata turhaan vaihdella paikkoja keskenään ja luistella ristiin laidalta toiselle. NHL-kaukalossa keskushyökkääjä pyrkii hallitsemaan keskikaistan ja laitahyökkääjät viilettävät omilla laidoillaan.

– Sitä varmasti painotetaan meillekin, että pelataan suoraviivaisemmin. Mutta jos vastustaja sattuu antamaan tilaa, niin silloin pitää käyttää myös luovuutta hyväksi, Kukkonen muistuttaa.

Pienen kaukalon taito?

Pienemmässä tilassa pelisilmä ja esimerkiksi syöttötaito korostuu, kun aikaa ja tilaa on vähemmän. Onko taitavuus pienemmässä kaukalossa erilaista kuin eurooppalaisilla kentillä?

– Ahtaassa tilassa kiekon pitäminen ja syöttötilan löytäminen on kyllä erilaista. Mutta taitaa olla niin, että hyvä pelaaja on hyvä molemmissa kaukaloissa, Kukkonen sanoo.

Hän ei myöskään usko, että pohjoisamerikkalaisilla joukkueilla olisi Vancouverissa etulyöntiasema kaukalon takia.

– En ole koskaan kuullut yhdenkään suomalaispelaajan valittavan kaukalon koosta. Nykypelaajat ovat kaikki pelanneet pienessä kaukalossa ja sopeutuvat siihen nopeasti, Kukkonen paaluttaa.

Ilmoita asiavirheestä