"Tämä muistetaan kyllä koko loppuikä", naurahti Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Eva Salomaa, kun poliisi kehui häntä hyvästä ajotavasta ja ojensi vielä suklaisen pääsiäismunan matkaevääksi nelostien varrella Haukiputaalla keskiviikkona.
Kyseessä oli liikkuvan poliisin, Liikenneturvan, Tiehallinnon ja Oulun lääninhallituksen tempaus, jolla juhlistettiin Maailman terveysjärjestön WHO:n maailman terveyspäivää. Sen teemana oli nyt ensimmäistä kertaa liikenneturvallisuus.
Pääsiäismunia jaettiin mallikkaille autoilijoille päivän aikana myös muualla maassa: tarjolla oli kaikkiaan 4 000 pääsiäismunaa.
Kouluttaja Eero Kalmakoski Liikenneturvan Oulun aluetoimistosta kertoo, että idea myönteisestä palkitsemisesta ja tiedottavasta valvonnasta syntyi alunperin liikenneturvaa pohtineen yhteistyöryhmän kokouksessa Oulussa. Ajatus sai lämpimän vastaanoton myös muualla, joten tempaus päätettiin laajentaa valtakunnalliseksi.
Jo homma toimi: autoilijat olivat yksi toisensa jälkeen iloisen yllättyneitä siitä, että kerrankin sakkolapun tai huomautuksen sijaan tuli kehuja.
Oliko liikaa nopeutta tai ajovalot epäkunnossa? Tätä kyseli itseltään myös Petri Siipola, kun poliisi ohjasi hänet tiensivuun. Hän huokaisi tyytyväisenä, kun poliisi ojensikin pääsiäismunan.
Leppoisuus valttia
Pääsiäismunatempauksella halutaan muistuttaa, että leppoisalla asenteella kaikkien tielläliikkujien matkanteko sujuu entistä jouhevammin ja turvallisemmin. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan neljännes kuljettajista saattaa suuttuneena ja ärsyyntyneenä lisätä nopeutta, vilkuttaa valoja tai näyttää törkeitä käsimerkkejä, jolloin huomio kiinnittyy ärsytyksen aiheuttajaan ja kokonaistilanteen tarkkailu häiriintyy.
"Olisi hyvä, jos autoilijat ajaisivat tämän päivän teeman mukaisesti eli sujuvasti ja myönteisellä ilmapiirillä. Oma hyvä käytös tarttuu yllättävän hyvin myös muihin tielläliikkujiin. Esimerkiksi ohitustilanteissa ei ryhdytä kilpasille, vaan päinvastoin annetaan tilaa ja jopa merkkiä siitä, että nyt olisi turvallinen paikka ohittaa", Kalmakoski toteaa.
Liikenteessä on myös mahdollisuus kiittää toisia ystävällisyydestä, Kalmakoski muistuttaa. Enemmistö kuljettajista kertoo, että kiitosta saatuaan he ajavat jopa kohteliaammin kuin aiemmin.
Suomalaiset autoilijat eivät voi Kalmakosken mukaan ryhtyä paukuttelemaan henkseleitään siitä, että osaisimme ottaa myös muut huomioon liikenteessä.
"Meistä jokainen voi jollain tavoin vaikuttaa liikenneturvallisuuteen omalla käyttäytymisellä. Jo pienillä oman toiminnan tarkistuksilla ja vastuunkannolla saadaan hirvittävän paljon säästöjä surussa sekä murheessa ja taloudellisesti, kun vahinkoja sattuu paljon vähemmän."
Roikkujat ärsyttävät
"Minua ärsyttää kaikkein eniten turvallisuutta uhkaava ohittelu", Eva Salomaa toteaa. "Toinen on takapuskurissa roikkuminen. Se on sekä ärsyttävää että vaarallista", Salomaan kyydissä istuva Lapin sairaanhoitopiirin henkilöstöpäällikkö Sirkka Kurtakko lisää.
Kalmakosken mukaan liian lähellä pesässä ajava on myös tutkimusten mukaan yleisin syy ärsyyntyä liikenteessä. Pinna kiristyy herkästi myös muun muassa tilanteissa, jolloin autoilija puikkelehtii ja kiilaa. Mukavalta ei tunnu sekään, kun ohittaja jää liian lähelle ja räiskäyttää ravat tai lumosohjon ohitetun tuulilasille.
"Ohittelu ruuhkassa ei auta ajallisesti juuri minkään vertaa. Se aiheuttaa vain paineita muissa tiellä liikkujissa", ylikomisario Jarmo Rintanen Liikkuvasta poliisista puolestaan muistuttaa.
Hänen mukaansa suomalaisten liikenneasenteet ovat viime vuosina muuttuneet heikompaan suuntaan: ajonopeudet ovat kasvaneet, mikä puolestaan on lisännyt ohituksia. Pääsiäisliikenteeseen lähtijöitä hän kehottaakin ottamaan rauhallisesti ja varaamaan matkantekoon riittävästi aikaa.
Ruuhkissa etäisyydet on syytä pitää riittävinä. "80:n ja 100:n nopeusrajoitusalueilla parin valaisinpylvään mittainen väli on hyvä. Metreinä mitattuna turvallinen ajoväli on suurin piirtein silloin, kun kilometrinopeus muutetaan metreiksi eli esimerkiksi sadan kilometrin tuntivauhdilla etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on 100 metriä."