Luupiikki ja huotra. Mirja Airaksen hiilipiirroksia Hailuodon kirjastossa 13.8. saakka.
"Kellot kaikuu, kellot temppelin, nyt on Herran pyhäpäivä..." Taiteilija Mirja Airaksen (s. 1945) ja kuvataideopettaja Eeva Tiisalan hartaan dueton sävelet ympäröivät Airaksen piirustukset, yleisön ja kirjatkin Hailuodon kirjastossa näyttelyn avajaisissa. Pyhä laskeutui tilaisuuteen.
Taiteilija istuutuu pöydän ääreen jatkamaan hiilipiirustustaan pitkällä, ohuenohuella hiilipuikolla. Pienten kellokukkien valo ja varjo syvenee. Laulu ja kellot muistuttavat Airaksen matkasta Karjalaan Paanajärven erämaihin hailuotolaisen kellonvalaja Väinö Järvelän ja ystävien seurassa.
Samalla tavalla Airaksen näyttelyn muissakin piirustuksissa luonnon miniosa laajentuu uusiin ulottuvuuksiin ja aihe lomittuu toiseen. Tarvitaan vain voikukanlehti, vaahteransiemen, kielo, marja, siemen, pajunoksa ja niin edelleen.
Hiilen valo ja varjo antavat näille luontokappaleille uusia merkityksiä, hetken impressioita, kolmiulotteisuutta ja jopa ilmavaa monumentaalisuutta. Käsintehty paperi on pehmeä tausta, jonka väri myötäilee piirrosta.
Tarvitaan tietenkin taiteilijan ajatukset hiilipiirrosta työstäessään ja katsojan kokemusten heijastuminen tuohon pieneen kuvaan. Teosten nimillä taiteilija johdattaa hellävaraisesti pienten kertomusten matkalle elämän kaikkiin vaiheisiin, syntymästä kuolemaan, ilosta ja rakkaudesta kaipaukseen. Parhaimmillaan taiteilijan ja katsojan ajatukset kohtaavat.
Luonnon mallit kaikessa vaatimattomuudessaan ovat saanee kunniapaikan kirjaston vitriineissä. Siellä käppyräinen voikukanlehtikin on taas oma itsensä. Ja vaahteransiemen muistuttaa lapsuudenleikistä, jossa se kiinnitettiin siiviksi nenän päälle.
"On Mirja Airas täällä Hailuodon kirjastossa ollut jo ennenkin", liki kokonaan hailuotolaistunut taiteilija Marjatta Hanhijoki, ystävä ja kollega jo opiskeluajoista, kertoi avajaisissa. Hailuodossa ensi näyttelyään pitävän Airaksen voikin nähdä hahmona kirjaston taidekokoelmiin kuuluvissa Outi Heiskasen ja Hanhijoen teoksissa.
Heiskasta ja Airasta yhdistää myös Record Singers, laulua, musiikkia, kuvataidetta ja luontoa monipuolisesti ja kokeellisesti yhdistänyt taiteilijaryhmä, johon kuuluivat lisäksi Hannu Väisänen ja Pekka Nevalainen.
Mirja Airas on tunnetuimpia ja virtuoosimaisimpia nykypiirtäjiämme. Monen ikäpolvensa taiteilijan tavoin hän pitää esikuvanaan ja opettajanaan graafikko Pentti Kaskipuroa, Mestari K:ta. Kaskipuron töiden minimalismi, valot ja varjot, hiljaus ja hartaus ovat myös Airaksen teoksissa omaan persoonalliseen kädenjälkeen suodatettuna.
Airas on ollut maatalon emäntä Hämeenkyrössä liki 30 vuotta. Luonnon ja arjen pienet yksityiskohdat tulevat taiteeseen myös kotipiiristä.
Entä sitten Hailuodon näyttelyn otsikko Luupiikki ja huotra? Taiteilijan mukaan se kertoo siitä, miten kasvimaailmassa voi nähdä myös hupaisaa eroottisuutta, ei kaksimielistä, vaan pyhää luonnollisuutta.