Kukin EU-maa saanee oman komissaarinsa myös tulevaisuudessa, toisin kuin on pelätty. Euroopan komission päätiedottaja Reijo Kemppinen uskoo hallitusten välisissä neuvotteluissa (hvk) päädyttävän EU:n perustuslaissa siihen tulokseen, että komissaarien määrä kasvaa jäsenmaiden mukaan.
"Luonnos, että komissiossa jatkaisi 15 jäsentä ja viisi ulkojäsentä, ei toimi. Sen ovat huomanneet useimmat tahot. Komission toiminta ei ole siitä kiinni, onko sillä jäseniä nykyiset 20 vai 25 kuten ensi kevään jälkeen tullee olemaan. Lukumäärä ei ole maaginen vaan se, miten päätökset tehdään", sanoo tiistaina Oulussa vieraillut Kemppinen.
Hän pitää tärkeänä, että kaikki jäsenvaltiot ovat edustettuina komissiossa, sillä uskottavuus riippuu pitkälle siitä. EU-komissio ei hänen mukaansa tarvitse enempää valtaa, mutta lisäkeinot olisivat tarpeen EU-maiden talouspolitiikkaa ja julkista taloutta koskevissa kysymyksissä.
Hvk ei jaa rahaa
Komission tehtävä on valvoa muun muassa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen toteutumista. Julkisen talouden vaje ei saa olla yli kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Suuret maat voivat päästä Kemppisen mukaan kuin koira veräjästä jäsenmaiden hallitusten välisten sopimusten avulla, mihin hvk saattaa tuoda muutoksen.
"Komissiolla tulee olla oikeus puuttua taloudellisiin epäkohtiin ilman jäsenvaltioiden väliintuloa. Koska meillä on yhteinen raha, talouspoliittista koordinointia pitää lisätä seuraamalla julkisen talouden vajetta", Kemppinen sanoo.
Suomalaiset ovat huolissaan myös siitä, turvaako perustuslaki pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisaseman. Ehdotus perustuslaiksi huomioi esimerkiksi Kanarian saaret erityistä tukea tarvitseviksi alueiksi mutta ei Suomen tai Ruotsin pohjoisia alueita.
Kemppisen mielestä perustuslaki ja aluetuet eivät ole kytköksissä toisiinsa. Rakennetuista päätetään vasta neuvoteltaessa EU:n rahoituskehyksestä vuodesta 2007 eteenpäin, eikä hvk:lla ole sen kanssa ajallista tai asiallista yhteyttä. Hän korostaa, että hvk:ssa ei jaeta rahaa.
Suomen on kuitenkin syytä pitää mielessä realiteetit: Olemme oikeutettuja nykyisen kaltaiseen tukeen vain, jos mittariksi otetaan jokin muu kuin vauraustaso. Kaikkien Suomen alueiden kansantuote on selvästi korkeampi kuin tulevan 25-jäsenisen EU:n keskitaso.
"Jaettavaa ei tule lisää mutta jakajia tulee. Neuvotteluista tulee erittäin vaikeat", Kemppinen uskoo.