Tämä ei ole uutinen: Vladimir Vladimirovitsh Putin, 65, valitaan ensi sunnuntaina uudelleen Venäjän presidentiksi. Voitto on ennalta selvä, ja se voi tulla tällä kertaa edes ilman suurempaa tarvetta peukaloida vaalitulosta.
Vapaista vaaleista ei voi kuitenkaan puhua, ei lähellekään. Ainoaa tämänhetkistä todellista vastaehdokasta Aleksei Navalnyjtä ei päästetty ehdolle, ja monien mukaan kelpuutettujen ehdokkaiden "aitoudesta" ei ole varmuutta. Kremlin öljytty koneisto sallii ja estää puolueita ja ehdokkaita tarpeen mukaan.
Tapasin toissa kesänä lomamatkalla Venäjän valtapuoluetta eli yhtenäistä Venäjää edustavan Moskovan duuman eli kaupunginvaltuuston valtuutetun. Aluksi hän kyseli, miksi venäläisiin suhtaudutaan lännessä yhä nurjasti ja puolusti kiivaasti Putinia.
Kun aloin alkuverryttelyn jälkeen puhua siitä, että olisi erinomaista, jos Venäjällekin saataisiin demokratia ja kansalaisyhteiskunta, hän purskahti nauruun ja teki selväksi, että sellainen ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Tuossa keskustelussa tiivistyi Venäjän politiikan ydin: se pyörii yhden henkilön ja yhden valtapuolueen ympärillä. Näin oli myös Neuvostoliiton aikana. Uutta on nyt se, että "oppositio" sallitaan kunhan se ei ole oikea oppositio ilman sitaattimerkkejä ja kunhan se ei uhkaa ehdottoman johtajan asemaa.
Vaikka Putin oli välillä pääministerinä, hänen valtakautensa on jatkunut kohta 20 vuotta. Eikä loppua näy. Tämä näyttää olevan isompikin trendi: Kiinan presidentti ja kommunistipuolueen johtaja Xi Jinping poistatti juuri esteet presidenttiytensä jatkamiselta periaatteessa vaikka kuinka pitkään.
Kuka sanoo heille jossakin vaiheessa, että pitää lähteä, kun vielä älyää lähteä?
Ei ole uutta, että epädemokratioissa johtaja vaihtuu vain joko valevaaleilla, pienen valtaklikin päätöksellä tai sitten kuoleman tai vallankaappauksen kautta. On huolestuttavaa, että ajatus pidemmästä johtajuudesta viehättää nyt jo myös vakaassa demokratiassa.
Kysymys on kenestäpä muusta kuin Yhdysvaltain presidentistä Donald Trumpista. Hän on jo aiemmin kehunut Putinia ja kehui äsken Kiinan Xitä republikaanien varainkeräystilaisuudessa.
Amerikkalaisviestinten mukaan Trump sanoi suljetussa tilaisuudessa näin: "Ehkä mekin yritämme sitä (presidenttikausien rajoituksen poistoa) jonakin päivänä." Ajatus neljää tai kahdeksaa vuotta pidemmästä presidenttiydestä kutkuttaa selvästi häntä. Trump on osoittautunut niin arvaamattomaksi ja säännöistä piittaamattomaksi, että hän voi nähdä itsensä elinikäisenä presidettinä.
Suomellakaan ei ole aivan tahraton menneisyys. Urho Kekkonen valittiin kerran uudelleen poikkeuslailla ja eduskunnan äänestyksellä ja lopussa hänen kauttaan yritettiin pitkittää, vaikka terveys oli mennyt.
Uudelleen valittu presidentti Sauli Niinistö, 69, ei, edeltäjästään poiketen, antanut ensimmäisellä kaudella julki tietoja terveydestään. Niinistö lupasi tammikuun ehdokastentissä Madetojansalilla alkavansa uudelleen valituksi tullessaan julkistaa terveystietojaan Tämä lupaus pidetään mielessä.
Takaisin Putiniin. Vaikka uudelleenvalinta on varma, hän ei ota mitään riskejä, jotka voisivat vaarantaa jatkokauden. Suurin riski on se, että venäläiset lähtevät äänestämään laiskasti. Putinilaisessa demokratiamallissa äänestämättä jättäminen on tehokkain ja kutakuinkin ainoa keino protestoida.
Vaalilupaukset ovat mahtavia. Vaalipuheessaan Putin lupasi nostaa elinajanodotetta (joka on nyt vain 70,5 vuotta) kymmenen vuotta, kasvattaa bruttokansantuotetta 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja puolittaa köyhyyden.
Puheen pääviesti oli kuitenkin sapelin kalistelu Venäjän ulkoisen uhan edessä. On eri asia, kuinka todellinen tuo uhka on, mutta Kremlin ikkunoista se nähdään aina. Se on vanha konsti kiinnittää omien kansalaisten huomio muualle kuin omaan maahan.
Poikkeuksellisesti Moskovan Maneesilla, ei Kremlin loistossa, pidetty puhe oli videoilla höystetty Venäjän uusimman ydinasearsenaalin esittely. Jokaiselle Putinin demoamalle tappovälineelle taputettiin. Kansalaiset saavat keksiä verkkokilpailussa nimet Venäjän uudelle risteilyohjukselle ja vedenalaiselle droonille.
Tästä kaikesta ei voi seurata muu kuin uudelleenvalinta.