Alkavatko opetusviraston paukut kouluverkkokiistassa olla vähissä, kun käyttöön otetaan menetelmiä, joiden ei enää tähän päivään luulisi kuuluvan?
Karjasillan lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Joonas Kauppila kutsuttiin viime viikolla opetusvirastoon puhutteluun, joka erehdyttävästi muistutti poliisikuulustelua. Aiheen olivat antaneet Kastellin, Pohjankartanon ja Karjasillan oppilaskuntien yhdessä järjestämä keskustelutilaisuus ja mielenosoitus koulujen itsenäisyyden puolesta.
Kolmen vartin tentissä piti tehdä selkoa muun muassa siitä, kenen tietokoneesta tai puhelimesta tiedonantoja on lähetelty ja yhteyksiä otettu. Entä mitä tarkoitetaan sillä tai tällä muotoilulla oppilaiden lähettämän tiedotteen tekstissä? Ovatko ne oppilaiden omia aivoituksia vai ovatko opettajat painostaneet?
Samaan syssyyn kyseenalaistettiin oppilaskunnan kanta koko kouluverkkokysymyksessä ja annettiin jopa ymmärtää, ettei sellaisen muodostaminen oikeastaan edes oppilaskunnan tehtäviin kuulu.
Oppilaskunnan tehtävä kun on ajaa opiskelijoiden asioita. "Mitä ihmettä tämä muuta on?" kyselee äimistynyt Kauppila. Hän teki selväksi, että nuoret ovat todellakin itse asialla ja saaneet opettajilta tukea vain silloin, kun ovat itse sitä pyytäneet.
Kysymyksiin vastailu vei 45 minuuttia, mutta Kauppila käytti tilaisuutta hyväkseen ja tiedusteli sen päälle vielä vastavuoroisesti itse muutamia mieltään askarruttaneita seikkoja -- esimerkiksi sitä, miten koulujen yhdistäminen voisi tulla halvemmaksi, jos tehdyn selvityksen mukaan käyttökustannukset kasvaisivat?
Vastaukset eivät olleet niin vakuuttavia, että ne olisivat saaneet oppilaskunnan puheenjohtajan pään kääntymään.
Mutta mikä oli koko kuulustelun tarkoitus? Haluttiinko pelotella oppilaita? Tai opettajia? Opetusvirastosta todetaan, että tokihan oppilaisiin voi pitää yhteyttä ja keskustella ajankohtaisista aiheista. Puhutteluun joutunut itse koki tilaisuuden yrityksenä rajoittaa sananvapauttaan.
Jos haluttiin suitsia keskustelua, tapaus ei olisi ainutlaatuinen Oulun opetusviraston historiassa. Kolme vuotta sitten opetustoimenjohtaja Pekka Pasanen paimensi sähköpostilla Oulun kaupungin rehtoreita. Aiheen hän oli saanut silloin lopettamisuhan alla olevan Toppilan lukion rehtorin, vihreiden kaupunginvaltuutettu Veikko Ervastin laatimasta kirjeestä, jossa tämä toivoi rehtoreidenkin keräävän omaa nimilistaa lukionsa itsenäisyyden puolesta.
Pasasen mielestä vapaa kansalaistoiminta ja kunnallispolitiikka olivat kaksi eri asiaa. Toki hän virkamiehillekin soi oikeuden ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, mutta se piti tehdä omalla ajalla.
Suureen ääneen päivitellään, kuinka passiivisia nuoret ovat, kun eivät halua vaikuttaa yhteisten tai edes omien asioidensa päätöksentekoon. Toivottavasti Karjasillan, Kastellin ja Pohjankartanon nuoret eivät vähästä lannistu.
***
Eipä tarvitse ihmetellä, jos kaupunginjohtajan tehtävät eivät kiinnosta Pertti Huuskosta. Teknologiajohtajan tilipussi on vaatimattomasti viisi kertaa lihavampi kuin Oulun kaupunginjohtajan.