Kuka saa luvan puhua?

Oulun yliopistolla keskusteltiin torstaina suomalaisen tutkijan kohtaamisesta jonkin toisen kulttuurin kanssa. Paikalla oli aiheesta puhumassa Sanna Kallioinen ja Seija Jalagin.

Oulun yliopistolla keskusteltiin torstaina suomalaisen tutkijan kohtaamisesta jonkin toisen kulttuurin kanssa. Paikalla oli aiheesta puhumassa Sanna Kallioinen ja Seija Jalagin. Molemmat ovat tutkineet kahden kulttuurin törmäyskohtia.

Kallioinen kirjoittaa kirjassaan Rannalla merirosvon morsiamen kanssa jälkikolonialismin ja australialaisuuden representatioista. Seija Jalagin puolestaan on ollut toimittamassa japanilaista naista käsittelevää kirjaa Japanilainen nainen. Kuvissa ja kuvien takana.

Seija Jalaginin mukaan länsimaissa elää voimakkasti kaksi toisilleen vastakkaista stereotypiaa Japanista: toisaalta Japania pidetään hienostuneena, esteettisenä ja eksoottisena kulttuurina. Toisaalta mielikuvissa elää kuva Japanista ankarana kulutus- ja kilpailuyhteiskuntana, Samurai-kauden perinnön jatkajana.

"Yhteistä molemmille stereotypioille on mysteeri, jota sekä fakta että fiktio pitävät yllä", Jalagin sanoo.



Toinen onkin itse


Yleensä Japanista nostetaan julkisuudessa esiin jokin yksittäinen, yleensä melkoisen marginaalinen ilmiö, jota lännessä analysoidaan ja pohditaan. Kaikkein suosituin aihe on ollut japanilaisen taloudellisen ihmeen taustoittaminen ja selittäminen.

Aikaisemmin Suomessa ei ole julkaistu kirjaa japanilaisista naisista. Suomessa japanilaisnaisesta elää ylivoimaisesti voimakkaimpana yksi stereotypia: geisha. Tämän kuvan on iskostanut suomalaisten tajuntaan eräs suosittu suklaapatukkamerkki.

Sekä Sanna Kallioinen että Seija Jalagin kysyvät omalla tahollaan, kenellä on oikeus puhua. Miten tutkijan oma paikka vaikuttaa siihen, miten tutkija tutkii ja tulkitsee ilmiöitä. Miten on mahdollista valottaa todellisia naisia kuvien takana? Miten tutkimukseen saataisiin aidosti kuuluviin tutkimuskohteen ääni?

"Monet tutkijoista operoivat omasta kulttuuripiiristä ja tutkivat itse asiassa rajaa, jossa kulttuurit kohtaavat", Jalagin muistuttaa.

Näin ollen tutkimuskin voi kertoa enemmän jostakin muusta kuin näennäisestä aiheestaan.

"Ketä tutkimme, kun tutkimme japanilaista naista? Tutkimmeko lopulta kuitenkin omaa naiseuttamme", Seija Jalagin sanoo.

Ilmoita asiavirheestä