Suomessa on virinnyt areena-buumi. Useissa kaupungeissa suunnitellaan uusia urheilupyhättöjä jääkiekon, muun urheilun ja tapahtumien foorumeiksi.
Tampereella ollaan pisimmällä. Siellä rakennetaan jo kantta ratapihan päälle, jonka ylle uusi uljas areena nousee. Tampereella uskotaan, että areenasta saadaan kannattava, onhan sille kaupungissa peruskäyttöä kahden jääkiekon liigajoukkueen verran. Myös tapahtumien saantiin luotetaan.
Käyttäjät ovat isossa roolissa, kun mietitään tulovirtoja.
Helsingissä, jossa on jo iso jää- ja tapahtuma-areena, on vireillä toinen hanke, vanhan jäähallin viereen suunniteltu kompleksi. Sitä viedään eteenpäin HIFKin nimissä, mutta taustalla vaikuttaa huomattavasti leveämpi konsortio.
Turkuun havitellaan myös rautatien päälle rakennettavaa areenaa, jota viedään eteenpäin entisen huippukiekkoilijan Saku Koivun johdolla.
Jyväskylässä aiotaan panna Hippoksen seutu kokonaan uusiksi, ja areena kuuluu suunnitelmiin. Kouvolakin puuhaa areenaa.
Hankkeet kertovat siitä, että taloudella pyyhkii nyt Suomessa hyvin. Muitakin tekijöitä toki taustalta löytyy, kuten kaupunkien halu nostaa profiilia ja se, että vanha jäähalli-infra alkaa olla käyttöikänsä päässä.
Oulussakin areena-ajatus on noussut taas tuhkasta. Kärppien menestyksen myötä areenaa hotelleineen puuhattiin Huuhkajanpuistoon 2000-luvun alkuvuosina.
Hanke ei noussut kuitenkaan siivilleen. Asia oli tapetilla pariinkin otteeseen.
Sittemmin kaupunki mietti uuden areenan tekemistä Ouluhallin ja pesäpallokentän väliin. Poliittista tahtoa ei löytynyt sen toteuttamiseen, vaan päädyttiin tekemään Raksilan jäähalliin niin sanottu nollaremontti laajentamisen sijaan.
Kärpät kohensi hallin palveluja omalla kustannuksellaan.
Nyt ollaan taas tilanteessa, jossa vanhan hallin kohtalo on puntarissa. Se kaipaa kipeästi sekä teknistä korjausta että laajennusta. Raksilan jäähalli on jäänyt auttamatta ajastaan kauas jälkeen ja on nyt yksi surkeimpia ilmestyksiä liigakartalla.
Areena on mainittu asemanseudun Raksilan puolen ideoinnin yhteydessä. Mitään konkreettista ei ole kuitenkaan ainakaan julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella saatu aikaan.
Iso kysymys on, kuka panisi rahaa rakentamiseen ja ylläpitoon, siis suostuisi areenan omistajaksi?
Areena-bisnes ei ole hyvää bisnestä. Se on nähty Helsingissä, ja monessa muussakin Euroopan metropolissa.
Yksityinen raha ei hakeudu tuottamattomiin kohteisiin. Julkista rahaa on tarjolla myös niukasti, jatkuvia niukkuuden aikoja kun eletään. Poliittista tahtoa on vaikea löytää, sillä rahareikiä kaupungeilla ja valtiolla riittää muutenkin.
Kärpät tuskin lähtee ottamaan isoja taloudellisia riskejä, jotka toteutuessaan heikentäisivät seuran toimintaedellytyksiä. Se voi olla mahdollisessa areenassa vain vuokralaisena. Eikä siinäkään roolissa millä tahansa ehdoilla.
Voi olla, että talouden suhdanteet sukeltavat taas ennen kuin täällä päästään areena-ajatuksissa tuumailua pidemmälle.
Ehkä Oulussa joudutaan vastedeskin tyytymään Raksilan latoon, jonka käyttöikää venytetään. Jos halutaan laajennusta palvelutiloihin, se jäänee Kärppien kontolle.
Ellei nyt sitten jostakin ilmesty intomielisiä tahoja, jotka niin sanotusti tekisivät kulttuuriteon ja ottaisivat homman hoitaakseen, jotta Oulun ei tarvitsisi olosuhteiden puolesta hävetä eteläläisille.