Kolumni

Kuka poltti Kuusamon kirkon syyskuussa 1944?

Tutkimusprojektini Lapin sodasta on jatkunut jo yli kaksi vuotta, ja uutta mielenkiintoista tietoa löytyy Saksan ja Venäjän sota-arkistoista jatkuvasti.

Saksan ilmavoimien Luftwaffen ilmakuvasta 21. syyskuuta 1944 näkee, miten rakennuksia paloi Kuusamon kirkonkylässä tuona päivänä. Palavat rakennukset on merkitty kuvaan numerolla 1.
Saksan ilmavoimien Luftwaffen ilmakuvasta 21. syyskuuta 1944 näkee, miten rakennuksia paloi Kuusamon kirkonkylässä tuona päivänä. Palavat rakennukset on merkitty kuvaan numerolla 1.
-

Tutkimusprojektini Lapin sodasta on jatkunut jo yli kaksi vuotta, ja uutta mielenkiintoista tietoa löytyy Saksan ja Venäjän sota-arkistoista jatkuvasti. Edellisen Kalevassa olleen Yläkerta-kirjoitukseni (8.7.2018) jälkeen olen saanut uusia tutkimustuloksia Kuusamon tuhosta syyskuussa 1944. Tämä kirjoitus perustuu Luftwaffen 21.9.1944 ottamaan ilmakuvaan Kuusamon kirkonkylästä.

Ilmakuva paljastaa, että vuosikymmenien aikana Kuusamon kirkonkylän polttamisesta kerrotut tarinat eivät monilta osiltaan pidä paikkaansa. Saksan sotapäiväkirjojen, Luftwaffen ilmakuvan ja Kuusamon tuhopoltosta 29.9.1944 julkaistun rikostutkimuksen perusteella voidaan tapahtumia Kuusamossa tarkentaa.

Torstaina 21.9.1944 Kuusamossa oli syksyinen ilma, aurinko paistoi ja tuuli puhalsi lounaasta koillisen suuntaan. Päivälämpötila oli Saksan armeijan sotapäiväkirjan mukaan 14 astetta. Kuusamossa oli Saksan SS-Nord -divisioonan jälkijoukkoja suojaamassa armeijakunnan joukkojen vetäytymistä Rovaniemelle. Lahtelassa sijainneet Kuusamo Schutzstellung -puolustusasemat oli määrätty pidettäväksi 26.9.1944 iltaan saakka. Neuvostoliiton puna-armeijan 205. jalkaväkidivisioonan joukot olivat 21.9. aamulla ylittäneet Suomen rajan ja marssivat kohti Kuusamon kirkonkylää.

Kuusamossa oli saksalaisten vetäytymistä valvomassa suomalainen valtuuskunta, jota johti luutnantti Seppo Alanne. Suomalaisvaltuuskunnan tehtävänä oli valvoa Suomen ja Kuusamon kunnan etuja, sekä suojella suomalaisten omaisuutta. Saksan 20. vuoristoarmeijan komentaja, kenraalieversti Lothar Rendulić oli edellispäivänä 20.9.1944 vieraillut Kuusamossa ja kieltänyt siviilikohteiden tuhoamisen Kuusamon alueella. Tuhoamiskiellon rikkojia tuli rangaista ”säälimättömästi”.

Luftwaffe teki tiedustelulennon Kuusamon ilmatilassa 21.9.1944 ja kuvasi Kuusamon alueita Sänkikankaan - Lahtelan alueelta aina Kuusamon kirkonkylän pohjoispuolen sotilaskohteisiin saakka. Useista ilmakuvista näkyy, että Saksan armeija tuhosi Kuusamon ympäristössä omia sotilaskohteitaan saamansa käskyn mukaisesti.

Rendulićin kiellosta huolimatta Kuusamossa paloi myös siviilirakennuksia. Tulipalot näkyvät ilmakuvissa pitkinä savupilvivanoina, jotka näyttävät selkeästi tuulen suunnan. Ilmakuvaan liitetyn selityksen mukaan kirkonkylässä paloi kuvaushetkellä 18 rakennusta, kaikki nykyisen Kirkkotien, entisen Takamaantien alueella. Palavat rakennukset on merkitty ilmakuvaan numerolla 1. Savupilvien suunta osoittaa, että tuuli puhalsi lounaasta koillisen suuntaan eli Ouluntien suuntaisesti. Paloalueella sijaitsivat muun muassa lastenkoti, Kuusamon kunnantalo sekä kansakoulun rakennukset.

Siviilirakennuksia oli siis tulessa, mutta kirkko, kellotapuli ja pappilan rakennukset olivat pystyssä paloalueen ulkopuolella. Kaikki Kitkantien varrella ja Lopotissa olevat talot olivat pystyssä eikä alueella näy tulipaloja lainkaan.

Ilmakuva täsmää hyvin yhteen Kuusamon tuhopoltosta tehdyn viranomaistutkimuksen kanssa. Oulussa 29.9.1944 tehdyn rikostutkimuksen raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Lapin sota 1944 -verkkosivustollani (https://lapinsota-1944.weebly.com/). Erityisesti on huomionarvoista, että Kuusamon kirkko, kellotapuli ja pappilan rakennukset olivat tutkimusraportin mukaan vielä polttamatta 22.9.1944, vaikka ”luotettavana” pidetty silminnäkijä Fredrik Meskus kertoi Koillissanomien julkaisussa 4.9.1956, että saksalaiset polttivat kirkon 20.9.1944.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt aivan oleellinen asia, että Fredrik Meskus korjasi kertomustaan myöhemmin, ja kertoi kuusamolaiselle ylikonstaapelille Väinö Ojalehdolle, että "kirkko oli silloin vielä, kun venäläiset tulivat". Arkistodokumenttien valossa näyttää siltä, että Fredrik Meskus puhui Koillissanomien toimittajalle muunneltua totuutta, eli kansankielellä ilmaisten valehteli toimittajalle. Näin syntyi kuusamolainen urbaani legenda, johon monet uskovat vielä tänä päivänäkin.

Kuusamon tuhopoltosta tehdyn tutkimuspöytäkirjan mukaan suurin osa taajaman rakennustuhoista voidaan laskea SS-joukkojen kurittomuuden syyksi. Muitakaan tekijöitä ei voida täysin sulkea pois. Neuvostoliiton puna-armeija täydensi tuhoa vetäytyessään Kuusamosta itärajan taakse marraskuussa 1944. Uusien dokumenttitodisteiden perusteella Kuusamon kirkko ja kellotapuli sekä useita muitakin rakennuksia jäi pystyyn saksalaisten vetäydyttyä Kuusamosta.

Kuka poltti Kuusamon kirkon? Kirkko paloi edellä mainittujen dokumenttitodisteiden perusteella puna-armeijan miehityksen aikana, mutta se ei automaattisesti tarkoita sitä, että puna-armeija poltti kirkon. Tutkimustyöni Venäjän sota-arkistossa jatkuu, ja odotan että seuraavaksi löytyy ilmakuvia ja raportteja, joista selviää Kuusamon kirkon palamisen ajankohta ja todellinen syy.

Tuomo Kallioniemi on sotahistorian ja kotiseutuhistorian harrastaja.