Lähde: Tauno Oksanen, Jukka Partanen ja Pasi Tuunainen: Mannerheim Rukajärvellä. (Gummerus 2009).
Sahatavara on heiluttanut valtiomme johtoporrasta jo paljon ennen tätä päivää.
Puolustusvoimien kiistelty komentaja, kenraali Yrjö Keinonen (1912-1977) joutui 1960-luvun lopussa eroamaan, koska hän käytti varusmiestyövoimaa kesämökkinsä rakennus- ja kunnostustöissä.
Noin neljännesvuosisata ennen Keinosen tapausta ei korkeiden virkamiesten mökkiasioissa oltu läheskään yhtä tarkkoja, elettiinhän silloin hyvin poikkeuksellista ajanjaksoa Suomen historiassa.
Soraäänten esittäminen tuskin tuli monenkaan mieleen, kun kenraalimajuri Erkki Raappanan (1893-1962) johtaman 14. divisioonan sotilaat antoivat kesäkuussa 1942 marsalkka CarlGustaf EmilMannerheimille (1867-1951) 75-vuotispäivälahjaksi metsästysmajan lisärakennuksineen. Lahjaan sisältyi myös oma rauhoitettu metsästysalue.
Mannerheimia liikutti erityisesti se, että maja oli koko divisioonan lahja. Kenraali Raappana näet piti erityistä huolta siitä, että rakennustöihin osallistui mahdollisimman kattava joukko sotilaita.
Divisioonan eri yksiköistä otettiin metsästysmajaa rakentamaan kirvesmiestaitoisia miehiä, tuohitöiden tekijöitä ja muita kädentaitoisia. Jopa tykistö osallistui ajoneuvoillaan tukkien siirtämiseen.
Ylipäällikön vierailu nostatti henkeä
Maja käytiin luovuttamassa Mannerheimille 5. kesäkuuta, päivää myöhemmin kun ylipäällikkö oli virallisesti täyttänyt vuosia. Kenraali Raappana ei ottanut upseereita lähetystöön mukaan, vaan alikersantin ja korpraalin, joka luki luovutuskirjan tekstin.
"Raappanalla oli yleisemminkin periaatteena, että hän ei anna päällystön ottaa kunniaa miesten tekemisistä", kertoo Joensuun yliopiston historian lehtori Pasi Tuunainen.
Tuunainen on yksi juuri ilmestyneen Mannerheim Rukajärvellä -kirjan (Gummerus) tekijöistä yhdessä Jukka Partasen ja Tauno Oksasen kanssa.
Ensi vuonna Tuunaiselta ilmestyy Otavan kustantama kirja 9. divisioonan eli Oulussa perustetun Hjalmar Siilasvuon (1892-1947) divisioonan johtamisesta talvisodan aikana Suomussalmella ja Kuhmossa.
Syyskuussa 1942 ylipäällikkö teki tarkastusmatkan Rukajärven rintamasuunnalle.
"Vierailu nostatti suuresti henkeä Rukajärven miesten keskuudessa. Mannerheim tunsi velvollisuudekseen tulla katsomaan lahjaansa ja kiittämään", Tuunainen sanoo.
"Rukajärven reissu jäi Mannerheimin ainoaksi lomaksi koko jatkosodan aikana. Metsästysmajallakin ylipäällikölle annettiin tilanneselostuksia saunan penkillä, mutta hänellä oli joka tapauksessa myös vapaamuotoista ohjelmaa. Mannerheim suunnitteli palaavansa Rukajärvelle metsästämään ja kalastamaan tämänkin jälkeen, mutta se ei ollut mahdollista."
Maja rakennettiin upealle paikalle
Hirsirakenteinen metsästysmaja sijaitsi Repolan eteläpuolella Lieksajärven rannalla. Rannalta oli upeat, kymmenen kilometrin laajuiset näkymät järven selälle.
Päärakennuksen mitoiksi piirrettiin 17,5 x 7,5 metriä. Kokonaisuuteen kuuluivat myös sauna, talous- ja huoltorakennukset sekä kalamaja. Tontti hankittiin sotimalla.
"Metsästysmajan ympärillä on mitä kauneinta karjalaisen erämaan luontoa. Luonnonihana järven niemi, johon maja pystytettiin, ristiytyi heti aluissa ikään kuin itsestään Marsalkanniemeksi. Punakylkiset petäjät ja mahtavat kelohongat ympäröivät majaa. Puiden välistä välähtelee kaunis hiekkaranta...", kuvaili aikalainen, tiedotusmies Ilmari Laukkonen.
Nykyään "Marskin maja" on Lopella Puneliajärven rannalla museokäytössä. Se pakattiin jatkosodan lopussa joukkojen mukaan ja pystytettiin Mannerheimin itse hankkimalle uudelle tontille 1945.
Majan alkuperäinen paikka Lieksajärvellä oli pitkään kadoksissa, kunnes innokkaat suomalaiset sotahistorian harrastajat löysivät sen uudelleen 1998.
Vastaavaan tapaan siirrettiin turvaan kenraali Raappanan oma Rukapirtti, joka oli niin ikään sotilaiden rakentama 1941. Raappanan pirtti sijaitsee nykyään Ilomantsin Parppeinvaaralla ja se tunnetaan nimellä Rajakenraalin maja.
"Raappanahan on siinä mielessä poikkeuksellisessa asemassa, että hän nautti ja nauttii yhä hyvin suurta kunnioitusta omien miestensä keskuudessa", toteaa Pasi Tuunainen.