Vanhat jäähallit, jotka ovat aikansa eläneitä ja kaikin puolin käyttöikänsä päässä, korvataan uusilla isoilla areenoilla.
On olemassa nimityksiä elämysareena ja monitoimiareena, joihin piilotetaan areenan todellinen luonne jäähallina, joka palvelee kaupungin ainoaa tai korkeintaan toista jääkiekkoseuraa.
Ongelmaksi muodostuu julkinen raha, jota eri muodoissaan kaupungit ja valtio antavat hankkeille. Tässä suurin ongelma on EU-valtiotukien sääntely, jota ei missään kaupungissa ole osattu huomioida laillisesti tai ei ole haluttu huomioida.
EU:n valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä, onko kysymyksessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys- tai areenahanke.
Kaupungissa rakennetaan 130 miljoonaa maksava areena parhaalle paikalle keskustan kupeeseen. Rahoitus on pääosin julkista, sillä rahaa tulee kaupungilta 50 miljoonaa ja valtiolta ehkä 30 miljoonaa.
Rakennuskonsortion yhtiöt sijoittavat noin 50 miljoonaa. Vielä ei ole edes keskusteltu tai julkaistu, miten areenan maapohjan luovutus tai vuokraus hoidetaan halliyhtiölle.
Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, niin annettavalle tuelle pitää olla hyväksyttävä peruste. Halliyhtiön yksityiset omistajat tulevat saamaan kiellettyä valtiontukea noin 80 miljoonaa euroa.
Lisäksi pitää tietää, miten halliyhtiö hankkii maapohjan itselleen. Koko halliyhtiö on avustusten varassa, joka on 130 miljoonaa ilman perustetta EU:n vapaille markkinoille.
Julkisen rahan katsotaan vääristävän tai uhkaavan vääristää kilpailua, jos se on omiaan parantamaan tuensaajan kilpailuasemaa verrattuna muihin yrityksiin, joiden kanssa se kilpailee.
Sopimus EU:n säädösten tulkinnasta mukaan ei ole tarpeen määrittää, että tuki todella vaikuttaa EU-maiden väliseen kauppaan, vaan ainoastaan, että tuki on omiaan vaikuttamaan kauppaan.
Markkinatoimijaperiaatteen mukaan toimenpiteen katsotaan olevan markkinaehtoinen, mikäli vastaavassa tilanteessa toimiva yksityinen sijoittaja olisi myös ryhtynyt kyseiseen toimenpiteeseen samoilla ehdoilla.
Arvioinnissa otetaan huomioon pääomasijoitukset ja omistukset. Markkinatoimijaperiaate antaa vastauksen siihen, että onko tuki kiellettyä EU:n valtiontukea.
Voidaan perustellusti kysyä, olisiko yksikään markkinoilla toimiva sijoittaja antanut 50–80 miljoonaa areenaan ilman mitään tuotto-odotuksia ja määräysvaltaa.
Laillisia ja menettelytapoja noudattamalla voidaan varmistua, että kiinteistön luovutukset näissä tilanteissa ovat markkinaehtoisia, ja että luovutuksiin ei sisälly kiellettyä valtiontukea.
Jos kunta ei luovuta kiinteistöä markkinaehtoisella hinnalla, tulee kunnan ottaa huomioon valtiontukisäännöt.
Areenan kannattavuuden raja pystytään määrittelemään varsin tarkasti hankeen perustajien mukaan. Areena vaatii noin 130–150 tapahtumaa vuodessa tapahtumien kokoluokasta riippuen. Jääkiekon tapahtumia on noin 30 vuodessa.
Miten 30 jääkiekko-ottelun varaan rakennettu 130 miljoonan areena tulee kannattamaan Pohjoisen Suomen pääkaupungissa? Samoin voidaan kysyä, että pitääkö EU-valtiontuista tehdä ilmoitus eli notifikaatio EU:n komissiolle.
Risto Salmi
varatuomari, Oulu