Suomen eläkejärjestelmä on tänä vuonna 27 kehittyneen maan joukossa neljänneksi paras. Asiaa selvittää muutamien vuosien välein Mercer-tutkimuslaitos, jonka suurin rahoittaja on Australia ja muina rahoittajina muut kohdemaat. Mercer-indeksin kärjessä ovat Tanska, Hollanti ja Australia, seuraavina Suomi ja Ruotsi. Indeksiä laskettaessa huomioidaan lukuisia eri tekijöitä, muun muassa eläkkeiden kattavuus, eläkkeen riittävyys kunkin eläkkeensaajan kohdalla sekä eläkejärjestelmän kestävyys.
Ei järjestelmämme siis kovin huono voi olla, vaikka usein muutakin väitetään. Suomessa takuueläke on tänä vuonna 766,85 euroa. Tätä minimieläkettä saavat ne, joiden kansaneläkkeen ja työeläkkeen summa ei tuota lukua ylitä. Pelkän kansaneläkkeen saajia Suomessa on noin 78 000 ja työeläkkeen saajia 1,4 miljoonaa. Pelkkää kansaneläkettä saavat ne, jotka eivät ole olleet työelämässä. Heissä on muun muassa ennen työuran aloittamista sairastuneita, kehitysvammaisia, kotiäiteinä elämäntehtävänsä tehneitä.
Toistuvasti esitetään väitteitä, että ”itse olen maksanut eläkkeeni”, ja että ”eläkelaitokset vain keräävät rahastoja”. Tänä vuonna työnantajat maksavat työeläkemaksua 18 prosenttia palkkasummasta, työntekijät 5,7 prosenttia ja yli 53-vuotiaat 7,2 prosenttia. Prosenttiluvut takavuosina ovat olleet pienempiä – eipä se ”itsen” maksama osuus siis taida ollakaan se merkittävin eläkkeeni kartuttaja.
Viime vuonna niin yksityisten kuin julkisten alojen työeläkelaitokset maksoivat eläkkeitä 25 miljardia euroa. Eläkerahastoja, eläkeläisten työuransa aikana sekä heidän työnantajiensa maksamia rahastoituja työeläkemaksuja käytettiin tähän 3,8 miljardia euroa. Paraikaa työssä olevien ja heidän työnantajien vuonna 2015 maksamia rahoja maksettiin eläkkeinä 21,4 miljardia euroa. Siis parhaillaan työssä olevat maksavat pääosan parhaillaan eläkkeellä olevien eläkkeistä.
Kun suuret ikäluokat nauttivat työeläkkeitään seuraavat 20 vuotta ja kun työssä olevia näyttää olevan vuosi vuodelta vähemmän, eläkelaitosten rahastoista pitää tulevina vuosikymmeninä maksaa kunkin vuoden eläkkeistä nykyistä suurempi osuus. Vaikka koko ajan tuottavissa eläkerahastoissa onkin 180 miljardia euroa, niin kymmenen miljardin vuosivauhdilla ne olisivat tyhjät parissa vuosikymmenessä.
Muun muassa tuosta syystä järjestelmää on aika ajoin muutettu. Esimerkiksi vanhuuseläkkeen alarajaa on nostettu 63:sta 65 vuoteen. Mukaan on otettu myös niin kutsuttu elinaikakerroin, joka jonkin verran pienentää eläkkeitä suomalaisten keskimääräisen eliniän noustessa.
Nämä muutokset ovat tarpeellisia, koska suomalaiset elävät nykyisin vanhemmiksi kuin aiemmin ja tämä suunta näyttää jatkuvan. Eläkkeitä nautitaan tulevaisuudessa pitempään kuin aiemmin, joten rahaa eläkkeisiin kuluu enemmän. Esimerkiksi vuonna 2030 jo 10 miljardia euroa nykyistä enemmän.
Elinaikakertoimen ja eläkkeelle jäämisiän noston vaihtoehdot olisivat joko työeläkemaksujen hurja nostaminen tai eläkkeiden raju supistaminen. Jos siis eläkerahastojen annetaan tyhjentyä, meidän lastemme eläkkeet vuonna 2035 olisivat huomattavasti nykyistä pienemmät ja lapsenlapsemme maksaisivat palkastaan huomattavasti suurempia työeläkemaksuja.
Liikkeellä on kansalaisaloite niin kutsutun taitetun indeksin korjaamisesta. Työeläkkeitä tarkistetaan nykyisin vuosittain indeksillä, jossa palkkatason muutosten painokerroin on 20 prosenttia ja hintatason muutosten 80 prosenttia. Jos siis palkat nousevat viisi prosenttia, se nostaa työeläkettä prosentin verran. Jos hintataso (palvelut, tavarat, ruoka) nousee viisi prosenttia, työeläkkeet nousevat neljä prosenttia.
Kansalaisaloite vaatii, että työeläkkeiden tulisi seurata pelkästään palkkatasoa – silloin indeksi ei olisi ”taitettu”. Jos tähän mentäisiin, olisi tulevien eläkkeiden turvaamiseksi heti nostettava sekä työnantajien että työntekijöiden työeläkemaksua noin kahdella prosentilla. Pientä eläkettä tai pelkkää kansaneläkettä saavat ovat innoissaan aloitteesta.
Vaikka eihän se kansaneläkeläisiä edes koske ja pientä työeläkettä saavat menettäisivät muutamia euroja kuukaudessa seuraavan parin vuoden ajan. Kiky-sopimus kun ei nosta palkkoja.
Mutta riittääkö nykyinen järjestelmä turvaamaan tulevaisuuden eläkkeet? Keskimääräinen työeläke on nyt 1 614 euroa. Se on noin 53 prosenttia keskiansiosta. Seuraavan viiden-kuuden vuoden aikana keskieläke nousee vielä runsaalla prosentilla suhteessa keskiansioon, mutta laskee sitten hitaasti noin 45 prosenttiin. Jos nykyinen järjestelmä pysyy voimassa vaikkapa seuraavat kuusikymmentä vuotta, keskieläke tulee pysymään tuolla tasolla suhteessa keskiansioon.
Ja kun tulevaisuudessa palkat kuitenkin nousevat – toivottavasti – niin nykyrahassa keskieläke tulee olemaan vuonna 2030 noin 1 860 euroa. Nousua nykyiseen siis kolme ja puoli sataa. Kohtuullista?
Niilo Keränen on lääkintöneuvos ja kansanedustaja (kesk.)Taivalkoskelta.