Evankelis-luterilaisen kirkon organisaatio on monimutkainen ja moniääninen. Mikä elin kirkon asioista oikeastaan päättää?
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kirkolliskokous käsittelee kaikkia kirkon asioita opista hallintoon ja talouteen. Edustajia kirkolliskokouksessa on 109, joista reilu puolet on maallikoita. Esimerkiksi kirkon oppia käsittelevissä kysymyksissä vaaditaan kolme neljäsosaa äänistä.
Kirkkohallitus laatii valtionhallinnon kirkolta pyytämät lausunnot, jotka liittyvät usein lainvalmisteluun. Koska kirkolliskokous kokoontuu harvoin, voi kirkkohallitus antaa myös eettisiin kysymyksiin liittyviä lausuntoja.
Piispainkokous on uskoa ja oppia koskevien asioiden asiantuntijaelin, joka antaa lausuntoja ja tekee esityksiä kirkolliskokoukselle ja kirkkohallitukselle. Piispainkokous myös valvoo hiippakuntien hallintoa. Siihen kuuluu piispojen lisäksi yksi asessori jokaisesta hiippakunnasta ja se kokoontuu kahdesti vuodessa, helmi- ja syyskuussa.
Hiippakunnat ovat seurakuntien ja seurakuntayhtymien hallinnollisia yhteenliittymiä. Hiippakunnat on jaettu edelleen rovastikuntiin, joissa on 3--13 seurakuntaa. Hiippakunnan toiminnasta ja taloudesta vastaavat tuomiokapituli ja hiippakuntavaltuusto.
Seurakunnissa päätöksenteosta vastaavat kirkkovaltuustot. Ne päättävät seurakuntien talouden ja toiminnan päälinjoista.
Kirkkoneuvosto toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston joka toinen vuosi.