Kolumni

Kuka keksisi rouva Mel­le­ril­le ly­hyem­män nimen?

Yhdessä mielessä Anneli Jäätteenmäen nousu pääministeriksi on toimittajan painajainen. Hänellä on sen verran pitkä sukunimi, että tuskaa tulee otsikkoja tehdessä rouva Mellerin kanssa riittämään.

Yhdessä mielessä Anneli Jäätteenmäen nousu pääministeriksi on toimittajan painajainen. Hänellä on sen verran pitkä sukunimi, että tuskaa tulee otsikkoja tehdessä rouva Mellerin kanssa riittämään.

Eikä Suomen ensimmäisen naispuolisen pääministerin nimi ole helppo kansainvälisissä yhteyksissäkään. Sen kirjoittaminen vielä sujuu, jos jättää ä:n pilkut pois. Mutta mikäli yrittää saada ne jollakin tavalla ilmineerattua myös kirjoitusasussa, näyttää uuden pääministerimme sukunimi tältä: Jaeaetteenmaeki!

Anneli Jäätteenmäki on tehnyt uransa ja tullut suomalaisille tutuksi Jäätteenmäkenä. Niinpä on ymmärrettävää, että hän avioiduttuaan Jorma Mellerin kanssa halusi säilyttää oman sukunimensä. Kysyttäessä puoliso vahvistaa, että rouva ei edes harkinnut nimenvaihdosta. Naureskellen hän lisää, että taitaisi olla myöhäistä ehdottaa enää rouva Melleriksi ryhtymistä.

Joku sitä tosin esitti vielä eduskuntavaalien alla. Anneli Jaatteenmaen sähköpostiin tuli tästä ehdotus.

Ainakin Euroopassa madame Melleri opittaisiin helposti. Kotimaassa Madamen ehti kuitenkin "varata" eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen pitkäaikaiselle puhemiehelle Riitta Uosukaiselle. Tiitisen puhemiehelle antama kutsumanimi yleistyi eduskunnassa nopeasti laajemminkin käyttöön. Kun puhuttiin Madamesta, kaikki tiesivät oitis kenestä oli kyse. Sen sijaan vähemmän tunnettu on Uosukaisen pääsihteeristä joskus leikkisästi käyttämä nimitys "herra Titii".

Jäätteenmäen pitkän nimen kanssa joutui painiskelemaan myös hänen tukiryhmänsä ainakin puheenjohtajataiston esitteitä tehdessään. Lopulta päätettiin koko komea nimi laittaa pystysuoraan julisteen reunaan.

Sen enempää ystäväjoukossa kuin keskustan sisälläkään Anneli Jäätteenmäelle ei ole annettu erityistä lempinimeä. Yleensä puhutaan Annelista.

Kilpailijoiden joukossa on kyllä keksitty erilasia nimityksiä, mutta ne ovat olleet etupäässä haukkumanimiä tyyliin Golgatan Olga ja koston korppikotka. Lyhyeen taas loppui joskus 1970-luvun puolivälissä Puolan-matkalla yhden suomalaismiehen iskemisyritys, kun hän yritti tehdä Jäätteenmäkeen vaikutusta kutsumalla tätä Kääkäksi. Opiskeluajoilta joku sen sijaan muistaa, että Jäätteenmäkeä kutsuttiin joissakin piireissä "Jädeksi". Yleisempään käyttöön sekään ei vakiintunut.

Nykyisin joissakin puolueen sisäisissä työpapereissa käytetään lyhennettä AJ. Se ei naispuoliselle pääministerille oikein istu, olkoonkin, että presidentti Urho Kekkosesta käytettiin yleisesti UKK:ta. Myös Eeva Kuuskoski-Vikatmaa oli melko yleisesti tunnettu EKV:nä.

Epävirallisissa yhteyksissä Anneli Jäätteenmäki on mutkaton ja helposti lähestyttävä. Häntä voi hyvin lähestyä Annelina. Pääministeriä ei kuitenkaan voi virallisissa yhteyksiä kutsua etunimeltä. Sitä paitsi edellisen keskustalaisen pääministerin, porvarihallitusta johtaneen Esko Ahon kerrotaan vaatineen teitittelyä joskus jopa tutulta poliitikkoporukalta vähän epävirallisemmissa ympyröissäkin.

Mitä siis tehdä rouva Mellerin kanssa? Pitäisikö polkaista nimikilpa pystyyn? Jorma Melleri ainakin lupaa naurussa suin: minä voin nyt vähän aikaa olla Topi.

Ensi viikolla hänestä kuitenkin tulee puhemiehen puolison sijasta pääministerin puoliso, Suomen Dennis. Sehän oli rautarouva Margaret Thatcherin aviomiehen nimi.