Koko Suomi on pidettävä asuttuna, on Suomen keskustasta usein kuultu ylväs iskulause. Viimeksi sitä käytti pääministeri Juha Sipilä.
Hän sanoi olevansa valmis etsimään Suomelle kilpailuetua hajauttamisesta. Tiistain Helsingin Sanomissa taloustietäjien kommentit olivat odotetun nuivia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Mika Malirannan mukaan ta-loustieteilijät ovat poikkeuksellisen yksimielisiä siitä, että keskittäminen kannattaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Elias Einiön mukaan yritysten ja työvoiman keskittyminen lisää tuottavuutta.
Kiinnostavimman kommentin esitti kuitenkin Turun yliopiston talousmaantieteen professori Päivi Oinas. Hänen mukaansa innovatiivisia yrityksiä on myös etäällä keskuksista, ja ilmiön syitä pitäisi tutkia.
Yksi menestyvien yritysten erikoinen kasautuma sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan rajojen tuntumassa Ylä-Savossa. Siellä ei ole yliopistoa, ei lentoyhteyttä pääkaupunkiin tai yli 25 000 asukkaan kaupunkia.
Ylä-Savon Vieremällä toimii metsäkonevalmistaja Ponsse, joka vie laitteitaan noin 40 maahan. Yritys syntyi aikoinaan, kun metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén halusi kestävän metsäkoneen – ja teki sen lopulta itse.
Nyt Ponsse työllistää lähes 1 400 ihmistä ja kokoaa koneensa yhä Vieremällä.
Tunnettu sijoitusguru piti kolme vuotta sitten firman panostusta synnyinseudulleen ”pyhänä lehmänä”, siis lähinnä tyhmyytenä. Samoin hän piti riskinä sitä, että kyseessä on perheyritys.
Vieremällä teksti luettiin muttei ymmärretty reagoida. Sen jälkeen Ponssella onkin mennyt loistavasti. Työntekijämäärä on kasvanut ja osakekurssi nelinkertaistunut.
Kun ajetaan Oulusta syvemmälle Savoon, vastaan tulee Iisalmi, asukkaita 22 000. Siellä toimivat muun muassa Olvi ja Genelec.
Panimoyhtiö Olvin palveluksessa on Suomessa vajaat 400 työntekijä. Yhtiö on ainoa suomalainen 1800-luvulta asti itsenäisenä säilynyt panimoemoyhtiö.
Kummallista Olvinkin kohdalla on se, että valmistaa menestyksekkäästi oluitaan ja muita juomiaan etäällä väestökeskuksista. Hartwallin omistajathan siirsivät Lapin Kullan jo vuosia sitten etelään.
Aika uneliaassa paikassa Iisalmessa Poroveden rannassa toimii myös kaiutinvalmistaja Genelec. Sen perustaja on yläsavolainen Ilpo Martikainen. Hänestä piti kauan sitten tulla maanviljelijä, mutta äänitekniikka imaisi miehen mukaansa.
Tähän mennessä yhtiö on myynyt tuotteitaan noin 70 maahan, lukuisiin huippustudioihin ja muun
muassa Grammy-gaalan järjestäjille. Työntekijöitä on toistasataa.
Pörssiin Genelec ei ole mennyt. Martikainen totesi pari vuotta sitten lehtihaastattelussa kiinnostavasti, että pörssin lainalaisuudet voisivat heikentää tuotteiden laatua.
Mistä nämä Ylä-Savon menestyjät oikein tulevat? Onko alueen maaperässä jotain, kun Vieremän pohjoispohjalaisessa naapurikunnassa Pyhännälläkin on väärässä paikassa menestyviä yrityksiä?
Tuskin kuitenkaan.
Ylä-Savon salaisuuksia ovat ainakin oman alansa poikkeuslahjakkuudet, erikoistuotteet ja luottaminen kotiseudun tarjoamiin vahvuuksiin kuten työvoiman sitoutuneisuuteen.
Ylä-Savon tarinat vapauttavat vallitsevasta totuudesta, jonka mukaan menestyä voi vain lähellä markkinoita ja suuria väestökeskuksia.
Näitä tarinoita pitäisi vain saada lisää, jos kansakunnan valumista isoihin keskuksiin halutaan hillitä.
Kolumni