Kuiva kesä ei ole vain suomalaisviljelijöiden riesa. Euroopan ennätyshelteet antavat viitteitä, millaiset säät yleistyvät lähivuosikymmeninä. Tyrnäväläiseltä pellolta tiistain Kalevassa julkaistu kuva tiivistää hyvin sen, millainen tämän vuoden viljasadosta tulee. Ohrapelto ei lainehdi korkeana, vaan kituliaat korret ja tähkät törröttävät jäykkinä tuskin isännän polven korkeudella.
Pohjanlahden rannikolla viljasato jää tänä vuonna vähien sateiden takia ehkä puoleen normaalista. Kuivuus on korventanut myös vilja-aittoina tunnettuja etelärannikkoa ja Varsinais-Suomea. Pula vedestä uhkaa myös vihannes-, peruna- ja sokerijuurikasviljelmiä, ja toisesta säilörehusadosta on tulossa onnettoman heikko.
Menneinä aikoina olisi jo mietitty, paljonko leivän sekaan on talvella pantava petäjäistä. Se ei onneksi ole nyt edessä, koska viljaa kyllä saa maailmalta.
Kesä ei ole ollut poikkeuksellisen kuiva vain Suomessa. Sama vaiva on romahduttanut satoja muuallakin Euroopassa. Ankara kuivuus ja helle ovat nostaneet esimerkiksi vehnän hintaa viljapörsseissä jo reippaasti.
Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa on vaadittu, että velvoitekesantoaloja pitäisi nyt käyttää rehuntuotantoon. Ajatus on perusteltu. Pakkokesannointi on ollut keino rajoittaa ylituotantoa, ja kun sen vaaraa ei ole, samoja aloja pitäisi kaupunkilaisjärjenkin mukaan käyttää nyt lievittämään rehupulaa.
Keski- ja Etelä-Euroopassa poikkeukselliset helteet ja kuivuus eivät ole koetelleet vain kasvinviljelyä. Ranskan viranomaiset vetosivat alkuviikosta eläkeläislääkäreihin ja lääketieteen opiskelijoihin, jotta nämä olisivat käytettävissä kuumuuden riuduttamien vanhusten auttamisessa. Hollannissa tästä heinäkuusta näyttää tulevan kuumin niiden 300 vuoden aikana, jolloin lämpötilatietoja on kerätty. Britanniassa mitattiin viime viikolla kaikkien aikojen lämpöennätys, 36,5 astetta.
Nyt niin kuin aina poikkeussäiden iskiessä on noussut keskustelu siitä, ovatko kyseessä ilmastonmuutoksen merkit. Usein tämä selitys vedetään esiin hätäisen tuntuisesti. Selityshän on helppotajuinen, eikä suuri yleisö mielellään niele latteita arvioita, joissa esimerkiksi rajut sateet, tuulet tai helteet ovat normaalia säiden vaihtelua.
Nytkin ilmastonmuutosta on esitetty Euroopassa koettujen säiden syyksi. Selityksen uskottavuutta tukee tällä kertaa kuitenkin se, että nimenomaan kuumuuden ja kuivuuden on ilmaston muuttuessa oletettu lisääntyvän Keski- ja Etelä-Euroopassa. Britannian ilmatieteen laitos arvioi, että viime päivät näyttävät, mihin ollaan menossa: "Nyt nähdyt säät muuttuvat tavanomaisiksi tämän vuosisadan puoliväliin mennessä", laitos sanoo lausunnossaan. Saman tahon mukaan muutoksen taustalla on merkittävää ihmisen omaa vaikutusta.
Jonkinmoisena todisteena ilmastonmuutoksesta voinee pitää myös kesää Suomessa. Vaikka kehityksen arvioidaan täällä kulkevan kohti lisääntyviä sateita, niitä saataisiin nimenomaan talvisin. Samallahan meillä on ennakoitu myös kuivuusjaksojen yleistyvän.
Viime vuosien säähavainnot taas kertovat kasvukauden varhaisemmasta alkamisesta ja jatkumisesta pitempään syksyllä. Äkkipäätään sen voisi olettaa tuovan suomalaisviljelijöille vain iloa. Asia ei ole näin yksioikoinen. Varhainen kasvuun lähtö keväisin nimittäin lisää hallatuhojen vaaraa.
Ilmastonmuutos voi ylipäätään tuoda mukanaan arvaamattomia ilmiöitä, ja siksi Suomenkin edun mukaista on toimia sen jarruttamiseksi. Elohopea on noussut viime päivinä ennätyslukemiin muun muassa Hollannissa.