Oulu Tuomenkehrääjäkoin tuhoihin tuskastuneille hyviä uutisia: seittiä koko kesän kehränneet toukat ovat koteloituneet ja seittimattojen laajeneminen on pysähtynyt. Monet tuomet tekevät jo uusia lehtiä syötyjen tilalle.
Sitten ne huonot uutiset. "Jos kuivuus jatkuu vielä pitkään, voi olla että tuomet eivät selviä rasituksesta, vaan kuolevat", arvioi Oulun yliopiston eläinmuseon intendentti Juhani Itämies.
Ja lisää huonoja uutisia: pahimmassa tapauksessa tuomenkehrääjäkoin massaesiintymä voi kestää neljä vuotta.
Oulun seudulla olisi Itämiehen laskujen mukaan siis odotettavissa vielä kaksi kesää toukkalaumojen mellastamista.
Voi toki käydä niinkin, että koiperhosen loiset runsastuvat niin paljon, että huippuesiintymä romahtaa jo ensi keväänä.
Toukat ovat nyt koteloituneina puihin. "Kotelot ovat isoina röykkiöinä seitin suojassa", Itämies kuvaa. Ensimmäiset aikuiset perhoset lähtevät lentoon viikon, puolentoista kuluttua. "Päälentoaika on heinäkuun lopussa ja elokuun alussa."
Naaraat munivat tuomiin. "Munat ovat litteinä levyinä tuomen oksilla ja niitä on varsin vaikea havaita", Itämies kertoo.
Toukkien harsoa voi löytää puiden lisäksi pensaista ja rakennuksista. "Aina kun toukat jonnekin liikkuvat, ne tekevät seittiä suojakseen", Itämies selittää sottaista käyttäytymistä.
Puun toukat ovat jättäneet koteloitumispaikkaa tai ruokaa etsiäkseen. Itämiehen mukaan monin paikoin toukilta loppui ruoka, jolloin ne joutuivat vaeltamaan uuden puun etsintään.
Harsoisille tuomille ei enää kannata tehdä mitään. Sade huuhtoo enimmät seitit pois aikanaan. "Varmin keino välttää tuhot omalla pihallaan on myrkyttää puut keväällä lehtien puhkeamisen aikaan, heti kun toukkia havaitsee", Itämies neuvoo ensi kevään varalle.
Eri asia on sitten, kannattaako toukille tehdä mitään. Tuomenkehrääjäkoin kannanvaihtelut ovat luonnollinen ja toistuva ilmiö, jolta voi välttyä vain siten, ettei kasvata pihallaan tuomia.
Talvi ei tuo ratkaisua. "Talvehtivat munat näyttävät kestävän pakkasta hyvin", Itämies toteaa.