Maanviljelijöitä uhkaa palkaton vuosi, jos vettä ei tule pian lisää. Ainakin Pohjois-Pohjanmaan Maataloustuottajien toiminnanjohtaja Reijo Flink pelkäsi vielä maanantaina, että vehnä ja öljykasvit jäävät kohta viljelemättä.
"En muista työhistoriani ajalta, että olisi ollut näin kuivaa", Flink pohti.
Myös Maaseutukeskusten liitto jakaa Flinkin huolen. Liitto julkaisee tiistaina kasvutilanne-ennusteensa, jonka perusjuonne on Kaarlo Kinnusen mukaan, että nyt ollaan normaaliaikataulussa, mutta kuivuus on iso riski.
"Sateita tarvitaan touko-kesäkuussa reippaasti. Muokkauskerroksen alainen maa on poikkeuksellisen kuivaa", Kinnunen kertoi maanantaina.
Hänen mukaansa kevätviljoja ei ole vielä kylvetty.
Veden vähyydestä kertoo muun muassa Oulujoen virtaama, joka oli huhtikuussa 61 prosenttia keskiarvosta.
Maatalouden sääpalvelu lupasi jo tiistaille melko varmaa sadetta, mutta paljon enemmän tarvittaisiin.
Jos viljelijöiden kesästä tulee vaikea, voivat tulot tippua Reijo Flinkin mukaan 20 prosentilla, kasvinviljelytiloilla enemmänkin.
Vaikeina kesinä, kun markkinatulot laskevat, myös kustannukset nousevat.
"Pitää muistaa, että vielä ei ole menetetty mitään. Lähipäivien sää on aika ratkaisevaa", Reijo Flink sanoi.
Viljelijät eivät
pelkää kuivaa
Monessa keitossa keitetyt viljelijät ovat silti lähteneet tuulta päin.
Tyrnävän Suutarinkylällä Uuno Järvitalo jatkoi maanantaina 160 hehtaarin viljelyalansa kyntöä ilman murheita.
Hänen kyntöurakkansa kattaa noin 40 hehtaaria.
"Minulla on sellainen perusluonne, etten jaksa olla masentunut kuin varttitunnin", Järvitalo naureskeli ja starttasi traktorinsa kohti vehnäpeltoaan.
Viljelijän ei auta nyt murehtia, sillä sadon kasvusta ei vielä tiedä. Nyt voi vain luottaa hyvään kesään. Osassa Unto Järvitalon peltoja on säätösalaojitus, jolla kuivuutta ja kosteutta pystyy puskuroimaan.
Tyrnävän pelloilla näkyi maanantaina kyntäjiä enemmänkin. Eikä ihme, sillä kunnassa viljelijöiden keskipinta-ala on peräti 50 hehtaaria, kun koko maassa tilat ovat 30-hehtaarisia.
Epäonnistuminen
on ilmoitettava
Tukipäällikkö Jukka Tuovinen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta muistuttaa, että epäonnistunut kylvö ei täytä tuen edellytyksiä. "Sen alan voi perua vielä myöhemminkin kesällä", Tuovinen sanoo.
Viljelijät ovat usein vastahakoisia perumaan tukia, jolloin asiaan puututaan valvonnassa.
Jos viljelyalasta kolme prosenttia on epäonnistunut, valvoja peruu vain epäonnistuneen alan tuen. Jos kasvu epäonnistuu suuremmalla alalla, siitä seuraa jo sanktiota.
Jos sadan hehtaarin tilalla sato ei kasvakaan viiden hehtaarin alueella, tarkastaja vähentää tuen kaksinkertaiselta alalta eli kymmeneltä hehtaarilta.
EU-tuet kysyvät viljelijöiltä tarkkuutta. TE-keskuksen talvella tarkastamat lannoitusmuistiinpanot olivat puutteelliset melkein joka kymmenennellä tilalla. Viljelijän on kirjattava ylös ympäristötuen takia joka lohkolta, milloin sitä on lannoitettu ja mitä on lannoitettu.
Tyypillinen Pohjois-Pohjanmaan ongelma on kuitenkin
liian leveät sarkaojat.
Tarkastajat mittaavat muun muassa ojien leveyksiä tänäkin kesänä kotikäynneillä viidessä prosentissa maatiloista.