Ensimmäiset hillan ja mustikan kukat ovat ilmestyneet Etelä- ja Länsi-Lapin sekä eteläisen Kuusamon soille ja metsiin viime viikolla. Minkälaiset hilla- ja mustikkasadot ovat loppukesästä odotettavissa, sitä asiantuntijat eivät vielä pysty arvioimaan.
"Hillan kukinta alkoi avoimilla soilla viime viikon lopulla, mutta korpimetsissä kukinta alkaa selvästi myöhemmin. Mustikan kukinta on juuri käynnistymässä", vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Joensuun toimintayksiköstä kertoo.
Kukinnan onnistumista ja sadon määrää on tutkijan mielestä vielä tässä vaiheessa vaikea ennakoida. Salo painottaa, että vaikka monista tekijöistä johtuen voisi odottaa huonoa marjavuotta, niin kaikki on vielä mahdollista.
"Arviointi on hyvin vaikeaa, kun sää ainakin etelämpänä on ollut kuiva ja pölyttäjiä on ollut vähän. Sateet tässä vaiheessa eivät auta, sillä ani harvat pölyttäjät liikkuvat sateisella säällä. Toisaalta hillan ja mustikan laajamittainen kukkiminen on vielä edessäpäin", hän kertoo.
Loppukevät ja alkukesä ovat säiden puolesta olleet hyvin erikoisia.
Toukokuu oli lähes koko maassa keskimääräistä kuivempi, ja paikoin saavutettiin jopa kuivuusennätyksiä. Hallaöitä oli keskimääräistä enemmän.
"Maan pinnassa on ollut jopa neljä astetta pakkasta, jolloin jo ollaan lähellä mustikan kukinnan raja-arvoa, 4,5:tä pakkasastetta", Salo kertoo.
Ilmatieteen laitoksen lämpötiedot ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä kasvupaikoilla on suuri merkitys.
"Onko mustikan kasvupaikka alavalla maalla vai korkeammalla, tai onko se etelä- vai pohjoisrinteellä. Puuston suojaavalla vaikutuksella on monen asteen merkitys. Metsän reunat ja alavat puuttomat seudut ovat ensimmäisinä alttiita hallan vaikutuksille", Salo huomauttaa.
Metlan tutkimusten mukaan mustikan kukkia on kohtuullisen paljon, mutta kukinnan lisäksi marjasatoon vaikuttavat monet muut tekijät kuten halla, kuivuus ja pölytys.
Hillan laajamittainen kukinta on Lapissa vielä edessä. Elinkeinoasiamies ja hillamestari Jouko Hernetkoski Ranualta arvioi, että kuluu vielä viikko tai jopa kaksi, ennen kuin hilla kukkii toden teolla.
"Ensimmäiset hillankukat Ranualla nähtiin viime viikon tiistaina. Suurin osa kukinnoista on auki Etelä-Lapissa vasta juhannusviikon lopulla tai juhannuksen jälkeen. Nyt tarvittaisiin aurinkoisia säitä ja pölyttäjiä. Mehiläisiä tosin on vähän, mutta luonnossa on kymmeniä muita siivekkäitä, jotka pölyttävät marjankukkia", hän kertoo.
Lappia viime aikoina koetelleet pakkaset eivät välttämättä ole hillalle kohtalokkaita.
"Pakkanen saattaa vaurioittaa joitakin hillankukkia, mutta jos on pari päivää kaunista auringonpaistetta ja pölytys tapahtuu silloin, asia on sillä selvä. Illalla saa sataa vaikka lunta", hillamestari tietää.
Hirveitä yöpakkasia tai lumisateita ei kuitenkaan saisi tulla. Muun muassa Pohjois-Ruotsin viikonloppuna yllättänyt lumisade saattaa vaikuttaa hillan menestymiseen.
"Toivottavasti sää lämpenisi ja pysyisi aurinkoisena, jotta pölyttäjät voisivat hoitaa hommansa. Jos juhannusviikko olisi lämmin ja aurinkoinen, siitä olisi asukkaiden lisäksi tyytyväinen myös Lapin marjaluonto", Hernetkoski sanoo.