Karjanrehusta tulee pulaa ensi talvena. Näin ennustaa Pro Agrian Oulun maaseutukeskuksen kotieläinagrologi Kyllikki Lumijärvi. Hänellä on vielä synkempääkin kerrottavaa: "Useilla tiloilla joudutaan karjan päälukua tarkistamaan rehun riittävyyden mukaan tai ainakin miettimään rehujen jaon tärkeysjärjestys."
Lumijärven viime päivien havainto työmatkoilta Oulun eteläpuoliselta alueelta ja myös maaseutukeskuksen alueen viljelijöiden kanssa käymiensä keskustelujen perusteella, että kasvustossa on hyvin paljon eroja. Kasvuun ovat vaikuttaneet maalaji ja se, miten sadekuurot ovat kulkeneet.
Laiduntaminen ei ole ollut edukseen tänä vuonna. "Joillakin laitumilla multa pölisee, kun elukat hätistelevät kärpäsiä potkimalla maata mahansa alle." "Monella tilalla eläimiä on jouduttu ruokkimaan ensimmäisen sadon säilörehulla tai ajamalla lisärehua aloilta, joilta on ollut tarkoitus korjata säilörehun toinen sato. Jotkut ovat joutuneet syöttämään kevätviljakasvustojakin. Niiltäkin laitumilta, joissa kasvaa jotakin, puuttuu rehevyys kokonaan."
Hyviäkin kasvustoja joukossa on. Joillakin lohkoilla tulee kevätviljoista melkein normaali sato. "Mutta on lohkoja, joilla ohra, joka enimmäkseen on rehuohraa, on kuivunut pystyyn ja kaurakin alkaa vaalentua. Kylvö on sattunut epäedulliseen aikaan ja maalaji on ollut poudanarka."
"Puimurilla ei kannata välttämättä mennä kaikille lohkoille ollenkaan. Vilja on joko valkoista tai täysin keltaista, tuleentuneen näköistä. Tähkä on pystyssä. Se kertoo siitä, että jyvässä ei ole painoa."
Säilörehun toisen sadon korjuu on alkanut, mutta karhet ovat ohkaisia. Varsinkin poudanaroilla mailla heinä on hyvin lyhyttä. Sateet -- jos niitä saadaan -- korjaavat tilannetta vain hieman.
Pohjois-Pohjanmaan piiriagrologin Jouni Sassalin mukaan puimurit ilmestyvät myös Oulun alueen pelloille jo lähipäivinä. Normaalisti sadonkorjuu alkaa näillä leveysasteilla vasta elokuun puolenvälin jälkeen.
"Nivalassa olen jo nähnyt puimurin pellolla. Täälläkin se on ihan kohta ajankohtaista, sillä kuivuus on aiheuttanut sen, että vilja on jo nyt valmista puitavaksi pois", Sassali kertoo.
Rehupulan vuoksi Suomi on saanut EU:lta luvan käyttää kesantopeltoja eläinten laiduntamiseen ja rehun korjaamiseen kesannolta tänä kesänä. Kesantopeltoja on suhteellisen vähän. Niistä ei Lumijärven mukaan ole ratkaisevaa apua.
Lumijärvi kehottaa ottamaan kaiken mahdollisen rehuksi kelpaavan varastoon. "Oljetkin kannattaa korjata, ja yksi mahdollisuus on tehdä koko vilja jyvineen ja korsineen kokoviljasäilörehuksi.
"Jos jyväsatoa on odotettavissa ja vilja kannattaa puida, on syytä korjata oljetkin talteen. Oljet menevät joutilailla naudoilla mahantäytteenä, jolloin normaalisti hyvin vähän väkirehulla ruokittavien eläinryhmien energiansaantia voidaan korjata rehuviljalla -- vaikka ostetulla."
"Epäkurantit lypsylehmät kuten mahot tai jalka- ja utarevikaiset, on aiheellista panna teurasautoon. Niihin ei kannata haaskata tuotantopanoksia." Hiehot kannattaa säästää. Ne voidaan viedä seuraavaan satoon saakka heikommallakin vilja- ja olkiruokinnalla. "Sitten on eläinainesta, kun tulee parempi sato." Laitumien ehtyminen ja kehno toinen rehusato eivät vielä näy maidontuotannon määrässä. Rehupula vaikuttaa siihen viiveellä.