Satonäkymät ovat suuressa osassa maata huonot. Tämä johtuu kesäkuun alusta jatkuneista keskimääräistä kuivemmista säistä.
Huonoin tilanne on suuressa osassa Etelä- ja Itä-Suomea sekä Pohjanmaalla, jossa esimerkiksi Vaasan ja Oulun välisellä rannikkoseudulla on tullut alkukesän aikana vettä vain viidennes normaalista.
Esimerkiksi mallasohra on liian korkean valkuaispitoisuuden vuoksi menossa Etelä-Suomessa pääosin rehuviljaksi. Eniten kuivuudesta ovat kärsineet sokerijuurikas ja peruna, joiden kasvu on paikoin lähes pysähtynyt.
Kasvutilanne on runsaammista sateista johtuen parempi Varsinais-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Kun Vaasassa ja Oulussa sademäärät jäivät Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuussa alle kymmenen millimetrin, satoi Turussa ja Ivalossa reilut 40 millimetriä. Muualla maassa kesäkuun sademäärät olivat keskimäärin vain 20-30 millimetrin luokkaa.
Esimerkiksi Hämeessä eniten viljelty peltokasvi on edelleen maltaaksi tarkoitettu ohra.
- Se on juuri tullut tähkälle, mutta kärsii miltei kaikkialla Hämeessä kuivuudesta. Kasvi täyttää jyviä, minkä jaksaa, mutta pudottelee niitä kosteuden puuttuessa pois. Näin hehtaarisadot ovat jäämässä pieneksi. Tämä merkitsee myös liian korkeita valkuaispitoisuuksia eli ohra ei kelpaa maltaaksi, arvioi kasvinviljelyagronomi Aulis Ansalehto Pro Agria Hämeestä.
MTT:n tuoreen ennusteen mukaan kaksitahoisen ohran valkuaispitoisuudet ovat nousemassa koko Etelä-Suomessa Pori-Lappeenranta-linjan eteläpuolella liian korkeiksi. Myös hehtaarisadot ovat jäämässä tavanomaista pienemmiksi.
Polttimo Yhtiöt Oy:ssä ollaan vielä toiveikkaita.
- Vasta kuukauden päästä tiedämme lopullisen tuloksen. Alueelliset erot ovat myös tänä kesänä suuria. Esimerkiksi hiekkapitoisilla mailla on hyviä kasvustoja. Lähdemme edelleen siitä, että mallas tehdään viime vuosien tapaan kotimaisesta ohrasta, sanoi yhtiön mallasliiketoiminnasta vastaava Ilkka Kylmälä.
Polttimolla on noin 1 500 sopimusviljelijää, joiden pelloilla kasvaa 40-50 000 hehtaaria mallasohraa.
Hyvälaatuinen heinäsato
jää pieneksi
Kuivuus koettelee myös karjatilojen heinänurmia. Hämeessä ja monissa muissa maakunnissa kuivaheinä saatiin talteen hyvälaatuisena. Myös ensimmäinen säilörehusato oli laadukas, mutta määrältään enintään keskinkertainen.
Toinen säilörehusato on jäämässä paikoin olemattomaksi, sillä heinänurmet eivät ole lähteneet kasvuun. Tosin tilanne voi sateiden myötä näiltä osin muuttua nopeasti.
Kuivan kesän hyvä puoli taas on se, että viljat valmistuvat nopeasti. Muun muassa myöhäiset kevätvehnät ovat jo Etelä-Suomessa tähkällä. Aikaisten ohralajikkeiden puinti saattaa alkaa jo heinä-elokuun vaiheessa.