Ruskan loisto on tänä vuonna huomattavan aikaisessa. Poikkeuksellinen keski- ja loppukesän kuivuus yhdessä etuajassa edenneen kesän kanssa on johtanut monin paikoin normaalien syysilmiöiden, kuten ruskan ilmestymiseen jo elokuun alkupuolella.
Metsäntutkimuslaitoksen mukaan hyvin lämpimän kesän aikana puut ja muut kasvit ovat hyvissä ajoin ehtineet rakentaa sen, mitä niiden kuuluukin kesän kuluessa tehdä. Männyn pituuskasvu päättyi jo kesäkuussa, ja koivun siemenet alkoivat karista jo heinäkuussa.
Lämpöä on kertynyt tähän mennessä niin runsaasti, että kasvit ovat saaneet signaalin valmistautua talveen. Myös päivän lyheneminen on vaikuttanut siihen, että kasvisto luulee talven jo koittavan.
Ihmisten kannalta kuivuudesta on ollut myös jotain hyötyä, sillä itikkakannat ovat pysyneet joillakin alueilla kurissa sateen puutteen vuoksi.
"Tilapäiset kosteikot ovat kuivuneet joiltakin paikoin ja se on vaikeuttanut itikoiden lisääntymistä", professori Pertti Uotila Helsingin yliopiston kasvimuseosta kertoo.
Isommat otuksiin helteillä ei tiettävästi ole ollut vaikutuksia. Ne voivat tarvittaessa siirtyä alueelta toiselle, jos esimerkiksi juomavedestä uhkaa tulla puutetta, kun pienet lätäköt kuivuvat.
Syksyn värit loistavat jo Keski-Lapissa
Elokuulle sattunut kuivuus on vaikuttanut myös soihin. Poikkeuksellisen kuivia suot ja kangasmaat ovat muun muassa Etelä- ja Keski-Lapissa.
Syksyn värit näkyvät jo voimakkaasti Keski-Lapin soilla. Myös monet mustikkaisten vaarojen rinteet ovat muuttuneet paikoin punaisiksi, vaikka hallat vielä puuttuvat.
Poikkeuksen muodostaa Ylä-Lappi. Siellä vesitilanne on ollut tänä kesänä toisenlainen kuin muualla maassa eikä kasvillisuus ole kärsinyt kuivuudesta liikaa.
Pohjois-Suomessa koivunruoste-niminen sienitauti on osaltaan kellastuttamassa koivuja. Sen leviäminen alkoi heinäkuun alussa sateiden aikaan, ja se on elokuussa runsastunut.
Tämä lähinnä hieskoivulla esiintyvä tauti on helppo tunnistaa sairaiden lehtien yläpinnan keltavihreästä mosaiikista, alapinnan itiöpesäkkeistä oransseine itiöineen ja hiljalleen samentuvista latvuksen väreistä. Kuivuus sen sijaan tuo kasveihin kirkkaat värit.
Haapojen riesana kirvat
Myös monet haavat ovat muuttaneet väriään heinäkuun alkupuolelta saakka koko maassa. Syynä ovat kirvat, jotka imevät kasvaimia ja aiheuttavat oksassa ruskareaktion.
Kun viereiset kirvattomat oksat säilyvät täysin vihreänä, haavan latvus on kirjava vihreiden ja punakeltaisten oksien vuorotellessa. Normaali ruska tulee haapaan tasaisemmin ja myöhemmin.
Viime vuonna koko maassa kaikenkokoisilla haavoilla yleistä haavanmustaversotautia on tänä vuonna lähinnä Keski-Suomessa, missä sielläkin epidemia on selvästi laantunut.