Kui­vat­tu sieni on arvokas herkku

Innokkaat sienestäjät ovat tänä syksynä kantaneet metsästä korikaupalla herkullisia tatteja, vahveroita ja haperoita.

Tattia kolmessa erilaisessa muodossa.
Tattia kolmessa erilaisessa muodossa.
Kuva: Arto Liiti

Innokkaat sienestäjät ovat tänä syksynä kantaneet metsästä korikaupalla herkullisia tatteja, vahveroita ja haperoita. Kun pakastinlokerot alkavat jo tässä vaiheessa pullistella ja mustikat ja puolukat ovat vielä metsässä, voi pelastus löytyä kuivaamisesta.

Kotikuivaus loppui pakastimien tullessa. Elintarvikkeiden kuivauksella on vuosisataiset perinteet, mutta Suomessa kotikuivaus loppui lähes täysin pakastinten yleistyessä. Vasta viime vuosina markkinoille on tullut tehokkaita kotikäyttöön suunniteltuja elintarvikekuivureita, pitkään lähes kaikki kuivatuotteet ovat olleet teollisesti tuotettuja helppojen kotikonstien puuttuessa.

Suomessa ilma on sen verran kosteaa, että ilman kuivuria kuivaaminen on hankalaa. Toki on olemassa lukuisia kotikonsteja niin kiertoilmauunissa, jääkaapin päällä tai jopa saunan lauteilla kuivaamisesta.

"Kuivaamiseen tarkoitetun tilan pitäisi olla puhdas, ja siellä pitää olla hyvä ilmastointi. Jälkimmäisen seikan vuoksi saunan lauteilla kuivaaminen voi olla hankalaa", Sopu-kuivurin kehittäjä ja kuivaamista vuosia harrastanut Soile Puljula neuvoo.

Kuivattu sieni säilyy viisikin vuotta. Elintarvikkeiden kuivaaminen perustuu kosteuden poistamiseen tuotteista. Tämän seurauksena mikrobitoiminta pysähtyy, eikä pilaantumista pääse tapahtumaan. Kuivattu sieni kutistuu noin viidesosaan tuoretuotteen koosta, ja sen ravintoarvot ja väri säilyvät muuttumattomina viisi vuotta.

"Kuivausta ennen sienet perataan ja paloitellaan pienemmiksi. Kuivurilla sienten kuivaaminen kestää täyttöasteesta riippuen noin kuudesta kymmeneen tuntia", Puljula ohjeistaa.

Sienet ovat tarpeeksi kuivia, kun ne taitettaessa murtuvat. Kuivaamisen jälkeen ne pakataan puhtaisiin muoviastioihin, ja säilytetään valolta suojattuna.

"Kuivattuja sieniä voi käyttää aivan samalla tapaa kuin tuoreitakin. Patoihin ja kastikkeisiin niitä voi käyttää sellaisenaan tai jauhettuna, piirakoita varten sienet on hyvä liottaa jotta ne ehtivät imeä nestettä itsensä", Puljula sanoo.

Poimijakortti takaa sienien laadun.Kuivatut sienet ovat kallista tavaraa, marketin hyllyssä olevasta kymmenen gramman kuivasienipussista saattaa joutua pulittamaan viisikin euroa. Hyvänä sienivuotena monen poimijan mieleen hiipiikin ajatus saaliin myymisestä, sienten ja marjojen myyminen kun on niitä harvoja verottoman tulon muotoja Suomessa.

Tuoreita sieniä ostavat lähinnä ravintolat, niitä jatkojalostavat yritykset ja yksityiset ihmiset. Myytäväksi kelpaavat vain kauppasieneksi nimetyt lajit, joihin kuuluvat esimerkiksi herkku- ja kangastatit, kangasrousku, kelta ja isohapero sekä keltavahvero.

Sienet saa myytyä helpommin, jos poimijalla on esittää kauppasienten poimintakortti. Sen saa osallistumalla parin päivän kurssille, joita järjestävät ainakin Martat ja oppilaitokset.

"Poimijakortin saadakseen on tunnistettava syötävät sienet, kauppasienet ja myrkkysienet. Lisäksi kurssilla opetellaan sienten esikäsittelyä ja säilömistä", kursseja vetävä Puljula kertoo.

Viime vuonna sienikilosta maksettiin lajikkeesta riippuen parista eurosta jopa kymmeneen euroon kilolta. Arvostetuimpia kauppasieniä ovat kangasrousku, keltavahvero eli kantarelli, suppilovahvero sekä herkku- ja kangastatti.

Ilmoita asiavirheestä